23.10.2022

”Joka rukoilee laulaen, rukoilee kaksinkertaisesti.” Näin on ensimmäisinä vuosisatoina elänyt kirkkoisä Augustinus luonnehtinut hengellistä laulua. Savitaipaleen kirkkokuoron kohdalla nämä kirkkoisän sanat ovat olleet totta sadan vuoden ajan.

Kristillisen kirkon elämää ei voisi kuvitella ilman musiikkia. Jumalan ylistäminen, rukous ja laulu ovat seurakunnan tunnusmerkkejä. Uskon kautta Pyhä Henki tekee koolla olevan seurakunnan osalliseksi Jumalan hyvistä teoista. Seurakunnan vastaus on pohjimmiltaan Jumalan teko: ”Hän antoi suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalamme ylistykseksi”, kuten psalmissa sanotaan (Ps. 40:4). Raamattu onkin pullollaan kehotuksia lauluun ja soittoon.

Lännen kirkon reformaatiossa 1500-luvulla Martti Luther totesi, että musiikki on Jumalan hyvä luomislahja. Se on luotu yhdessä muun luomakunnan kanssa. Se on osa ihmisten maailmaa, inhimillistä elämää, jossa kuitenkin Jumala on läsnä. Luther sanoo: ”Rakastan musiikkia, koska se on Jumalan lahja, ei ihmisen. Se ilahduttaa mielen, karkottaa Paholaisen ja luo viatonta iloa.”

Tällaista lahjaa ja iloa Savitaipaleen kirkkokuoron vuosisatainen toiminta on välittänyt seurakuntaan ja tälle paikkakunnalle. Tällaisesta lahjasta ja ilosta pääsemme myös tässä juhlakonsertissa osallisiksi. Tänään on syytä kiittää kaikkia kuorolaisia ja kuoronjohtajia sekä kaikkia vastuunkantajia ja tukijoita, jotka ovat eri vuosikymmeninä olleet mahdollistamassa kuoron toiminnan. Erityisesti seurakunnan kanttoreilla on ollut tunnustusta ansaitseva merkitys kuoron elämässä.

Musiikki tarjoaa mahdollisuuden hengelliseen kokemukseen. Jumalan hyvyyteen liittyy nimittäin kauneus, harmonia ja sopusointu. Siksi musiikki herkistää tajuamaan, että on olemassa aineellista todellisuutta syvempi ja suurempi todellisuus. Kaunis musiikki viittaa Luojaan. Näin musiikki auttaa sielua kohoamaan Jumalaa kohti. Tämän saman ilmaisi Savitaipaleen lukkarin poika, tuomiorovasti A.W. Kuusisto vihkiessään Savitaipaleen kirkon 9.3.1924: ”Tuolla on urkulehteri, jolta veisaavan seurakunnan säveliä ohjataan ja jonka avulla kansan henkiset aarteet, sanat ja sävelet pääsevät pyhää palvelemaan.” (Markku Tani: Savitaipaleen kirkkokuoro 1922–2022. Sivut 34–35). – Kiitos hienosta Savitaipaleen kirkkokuoron 100-vuotishistoriasta, josta tämän yksityiskohdan löysin.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa musiikki on tärkeä ja luonteva osa seurakuntien elämää. Musiikki näkyy ja kuuluu jumalanpalveluksissa, tapahtumissa ja konserteissa, kaikessa seurakunnan elämässä. Samalla seurakunnat hoitavat merkittävää kulttuuritehtävää, onhan esimerkiksi jokaisessa seurakunnassa musiikin ammattilainen. Tätä muistetaan harvoin. Onkin syytä antaa tunnustusta Savitaipaleen kirkkokuorolle myös siitä, miten se on vuosisadan ajan ollut merkittävä kulttuurinen vaikuttaja tällä paikkakunnalla. Se on rakentanut yhteisöllisyyttä sekä luonut yhteyttä ja henkistä hyvinvointia.

Kuorotoiminta ei rikastuta yksinomaan kuulijoita ja yhteisöä, vaan se antaa paljon osallistujilleen. Joitakin vuosia sitten sai paljon huomiota tutkimukset, joiden mukaan kuorolaulua harrastavat ihmiset elävät terveempinä ja pidempään kuin muut. Musiikilla sinänsä, mutta erityisesti laulamisella tai soittamisella, on paljon terveyshyötyjä. Parhaiten kuorotoiminnan merkityksestä te kuorolaiset osaisitte kertoa. Laulun lahjaa muille jakamalla saa samalla myös itselleen.

Onnittelen Mikkelin hiippakunnan puolesta juhlivaa Savitaipaleen kirkkokuoroa. Se on ollut sadan vuoden ajan näkyvä ja kuuluva osa paikkakunnan ja seurakunnan elämää. Hyvä Jumala antakoon kirkkokuorolle ja teille sen kaikille vastuunkantajille siunauksensa myös tulevaisuudessa. ”Laulakaa hänen nimensä kunniaa, kiittäkää ja ylistäkää häntä.” (Ps. 66:2).