Sysmän kirkossa 28.5.2023

Jeesus sanoi:
”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.
En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä. Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.”
(Joh. 14:15–21).

 

Vietämme tänään helluntaita, kristillisen kirkon syntymäpäivää. Nykyisen Tainionvirran seurakunnan alueella – niin Sysmässä kuin Hartolassa – on kristinusko vaikuttanut satojen vuosien ajan, ainakin jo 1300-luvulta lähtien.

Näkyvänä merkkinä kristinuskon läsnäolosta näillä seuduilla on Sysmän Pyhälle Olaville nimetty kivikirkko. Kirkko on 500 vuoden aikana kokenut monia muodonmuutoksia ja korjauksia. Piispantarkastuksen päätteeksi olemme tänään ottaneet kirkon käyttöön pitkän ja monivaiheisen remontin jälkeen Jumalan sanalla ja rukouksella.

Kirkon korjaus on ollut Tainionvirran seurakunnalle suuri voimanponnistus ja myös taloudellisesti raskas hanke. Sysmän seurakunnan historia kertoo, että samanlaista se on ollut myös aiempina vuosisatoina. Korjaukset ovat olleet kalliita, ne ovat venyneet milloin mistäkin syystä ja toisinaan asioita on jouduttu selvittelemään käräjilläkin. Nyt on ollut tämän ajan sukupolven vuoro kantaa vastuuta kirkon säilymisestä kunnossa.

Tänään on kiitoksen aika, kun Sysmän Pyhän Olavin kirkko on siunattu palvelemaan tänne kokoontuvaa seurakuntaa. Kiitos kuuluu teille kaikille, jotka olette korjauksen mahdollistaneet, jokaiselle seurakuntalaiselle, luottamushenkilöille, työntekijöille, rakentajille ja ennen kaikkea kirkon Herralle. Muistakaa vanha viisaus: Kirkon paras kaunistus on sinne kokoontuva seurakunta. Käyttäkää ahkerasti kirkkoa ja tulkaa usein jumalanpalvelukseen.

Helluntai on kirkon uudelleen käyttöön ottamiselle erityisen osuva juhlapäivä. Pyhäpäivän evankeliumissa Jeesus valmistaa oppilaitaan sen ajan varalle, kun hän ei enää ole ruumiillisesti heidän kanssaan. Sitä aikaa me nyt elämme.

Evankeliumitekstissä käyty keskustelu tapahtuu pääsiäisaterialla, jonka Jeesus nautti lähimpien oppilaidensa ja ystäviensä kanssa. Hän tietää, että tämä olisi viimeinen ateria oppilaidensa kanssa. Silti hän ei jätä heille lopullisia jäähyväisiä. Jeesus kehottaa omiaan luottamaan siihen, että he ovat turvassa senkin jälkeen, kun Jeesus ei enää ole heidän seurassaan.

Jeesus antaa seuraajilleen kaksi lupausta. Ensinnä hän lupaa heille Pyhän Hengen: ”Minä käännyn Isän puoleen ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki.

Jeesus lupaa siis kristityille ”toisen puolustajan”. Jeesus itse oli maan päällä eläessään opetuslasten puolustaja. Hän oli se ensimmäinen puolustaja, johon oppilaat saattoivat aina tukeutua ja turvautua. He saattoivat kysyä Jeesukselta neuvoa. He voivat turvautua häneen kaikissa tilanteissa. Heillä oli turva koko ajan lähellä.

Jeesuksen lupaus toisesta puolustajasta on Vapahtajan valmistelua sen ajan varalle, kun hän on mennyt Isän luo taivaaseen. Lupaus toisesta puolustajasta täyttyi helluntaina, kun opetuslapset saivat Pyhän Hengen.

Piispakollegani Teemu Laajasalo on verrannut Pyhää Henkeä jääkiekko-ottelun puolustajaan, puolustusvoimiin ja puolustusasianajajaan. Urheilussa puolustaja pyrkii kaikin mahdollisin tavoin estämään hyökkääjän aikeet ja viimekädessä torjumaan hyökkääjän onnistumisen. Puolustusvoimien tehtävänä on luoda puolustus, joka luo yhtäältä pelotevaikutteen hyökkääjälle ja toisaalta turvallisuudentunteen puolustettavalle. Puolustusasianajajan tehtävänä on antaa syytetylle ja ahdistetulle ääni, siis puhua hänen puolestaan.

Näin Pyhä Henki puolustajana toimii. Hän pystyy puolustamaan pahan hyökätessä. Pyhä Henki pystyy tarjoamaan sellaista turvaa, jossa hyökkääjä ei edes uskalla hyökätä. Pyhä Henki pystyy puhumaan syytetyn puolesta, kun tulee aika astua viimeiselle tuomiolle. Hän on asianajajamme ja kiinnittää Isän Jumalan huomion Jeesuksen ristinuhriin.

Toinen Jeesuksen lupaus on: ”En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne.” Orpojen elämää leimasi Raamatun aikana vahvasti se, että heiltä puuttui turvaa, hoivaa ja läheisyyttä. Varmasti Jeesuksen opetuslapset ymmärsivät, että juuri orvot tarvitsevat puolustajaa enemmän kuin muut. Siksi Jeesuksen lupaus olla jättämättä heitä orvoiksi oli vahvaa puhetta Galilean kalastajille.

Meillekin Jeesus lupaa, ettei hän jätä meitä orvoiksi, vaan hän tulee luoksemme. Hän tulee luoksemme nimenomaan Pyhän Hengen kautta. Ilman Pyhää Henkeä ei olisi edes mahdollista olla kristitty. Pyhän Hengen läsnäolo muuttaa turvattomuuden ja huolen rohkeudeksi ja luottamukseksi. Tähän kutsutaan myös kirkkoa ja Tainionvirran seurakuntaa nopeasti muuttuvan maailmantilanteen keskellä: rohkaisijaksi, uskon ja luottamuksen herättäjäksi sekä toivon välittäjäksi.

”Tulen luoksenne.” Jeesuksen lupaus on meille tänä helluntaina yhtä totta kuin opetuslapsille. Kyse on lupauksesta, että Jeesus tulee jäädäkseen. Hän ei vain piipahda luonamme käymässä, vaan tulee asumaan kanssamme.

Hyvät seurakuntalaiset. Tänään helluntaina Jeesuksen lupaukset rohkaisevat meitä, jotka omana aikanamme elämme kristittyinä ja kannamme vastuuta kirkon tehtävästä. Jeesuksen lupauksiin luottaen Tainionvirran seurakunnassa voidaan tehdä työtä rohkeasti tämän ajan keskellä. Meillä ei ole mitään syytä alistumiseen tai pelkoon. Päinvastoin seurakunnalla on tulevaisuus, sillä sen Herra itse on lähettänyt meille puolustajaksi Pyhän Hengen. Hänen kauttaan Jeesus Kristus itse on meidän keskellämme.