Saarna pappisvihkimysmessussa helatorstaina
18.5.2023
Jeesus rukoili ja sanoi:
”Isä, minä tahdon, että ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen. Siellä he näkevät minun kirkkauteni, jonka sinä olet antanut minulle, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman luomista. Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen, ja nämä, jotka ovat tässä, ovat tulleet tietämään, että sinä olet lähettänyt minut. Minä olen opettanut heidät tuntemaan sinun nimesi ja opetan yhä, jotta heissä pysyisi sama rakkaus, jota sinä olet minulle osoittanut, ja jotta minä näin pysyisin heissä.” (Joh. 17:24–26).
Iltapäivälehtien vakiogallupkysymyksiä on tähän aikaan vuodesta, miksi helatorstaita vietetään. Kieltämättä helatorstai on nimenä hankala, kun se ei suoraan kerro, mikä on juhlapäivän sisältö. Suomen kielessä helatorstai on lainasana. Ruotsin kielen helg tarkoittaa pyhää, siis tänään on pyhä torstai. Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen.
Uuden testamentin mukaan Jeesuksen taivaaseenastuminen tapahtui 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Sen vuoksi tämä juhlapäivä on keskellä viikkoa. Helatorstai on uskomme kannalta paljon enemmän kuin pelkkä tietovisan vakiokysymys, aliarvostettu arkipyhä ja työmarkkinajärjestöjen heittopussi. Maassamme helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.
Helatorstai muistuttaa, että olemme matkalla. Jeesus nousi taivaaseen. Siellä on kristityn koti tämän elämän jälkeen. Sinne meitä odotetaan.
Meidän on vaikea käsittää, mitä taivas merkitsee. Englannin kielessä se on helpompaa, sillä siinä on kaksi taivasta tarkoittavaa sanaa. ”Sky” merkitsee ylhäällä näkyvää ilmakehän ja avaruuden osaa. ”Heaven” puolestaan on Jumalan tuonpuoleinen vaikutuspiiri ja häneen uskovien asuinsija. Havaittava taivas (sky) on vertauskuva Jumalan näkymättömästä taivaasta (heaven). Sekin on ”ylhäällä” siinä mielessä, että se on ihmisten mahdollisuuksien ja käsityskyvyn yläpuolella. Taivas ei kuvaa jotain rajoitettua paikkaa jossakin, vaan pikemminkin onnen ja ilon olotilaa.
On hyvin luonnollista, että sana taivas vie ajatuksemme ylös, näkyvälle taivaalle. Tähän Uuden testamentinkin kertomukset Jeesuksen taivaaseen astumisesta viittaavat. Luukkaan evankeliumin mukaan siunatessaan opetuslapsiaan, Jeesus erkani heistä ja hänet otettiin ylös taivaaseen. Apostolien teoissa Luukas kertoo, että opetuslapset näkivät, kuinka Jeesus otettiin ylös ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään. Markuksen evankeliumin mukaan hänet otettiin ylös taivaaseen, ja hän istuutui Jumalan oikealle puolelle.
Taivaalle nousivat Galilean miestenkin tähyilevät katseet. Jo Vanha testamentti nimittää Jumalan näkymätöntä todellisuutta taivaaksi tai korkeuksiksi. Taivas ja korkeus ovat kuitenkin vain näkyvästä maailmasta otettuja kuvia. Näkymätön todellisuus ei ole niinkään päämme yläpuolella kuin kaikkien aistiemme ja järkemme ja tahtomme tavoittamattomissa. Taivas, iankaikkisuus on myös ajan rajojen ulkopuolella. Sen, mikä on meidän tavoittamattomissamme, ei silti tarvitse olla kaukana meistä. Jumalan näkymätöntä todellisuutta ja hänen näkyvää luomakuntaansa erottaa ainoastaan se raja, jota me luodut emme voi ylittää aisteillamme.
Helatorstain evankeliumi on katkelma Jeesuksen ylimmäispapillisesta rukouksesta. Rukous on tavattoman rikas, kuten Jumalan sana yleensäkin. Yhdestä ainoasta virkkeestä avautuu tärkeä sanoma meille tänään.
Jeesus sanoo: ”Isä, minä tahdon, että ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen.” Tekstissä tulee vahvasti esille Jeesuksen tahto. ”Isä, minä tahdon.” Mitä Jeesus haluaa? Hän tahtoo, että hänen omansa ovat siellä, missä Jeesuskin on. Helatorstai kertoo, että Jeesus astui ylös taivaaseen. Tämän pyhäpäivän ensimmäinen rohkaiseva sanoma on siitä, että Jeesus tahtoo omiensa olevan kerran tämän elämän jälkeen hänen kanssaan taivaassa. Sinne häneen uskovat ovat matkalla. Vanhan hengellisen laulun sanoin: ”Taivas on uskoni määrä, matkalle en tahdo jäädä.” Tälle matkalle kohti taivasta Jeesus kutsuu meitä kaikkia. Hän kutsuu luottamaan, turvautumaan ja uskomaan häneen.
Jeesus rukoili, että hän voisi edelleen olla omiensa lähellä. Helatorstain toinen rohkaiseva sanoma on siinä, että Jeesus on keskellänne jo nyt, vaikka me emme häntä näe tai muutenkaan aisteillamme tavoita. Efesolaiskirjeessä sanotaan: ”Hän, joka laskeutui alas, nousi myös kaikkia taivaita ylemmäs täyttääkseen kaikkeuden läsnäolollaan.” (Ef. 4:10). Matteuksen evankeliumin lopussa Jeesus itse sanoi asian aivan suoraan: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20).
Helatorstain jälkeen Kristus täyttää kaikkeuden läsnäolollaan. Hän lupaa olla joka päivä maailman loppuun asti meidän kanssamme. Hän on tässäkin messussa läsnä sanassa ja sakramenteissa. Näiden armonvälineiden kautta Jeesus Kristus synnyttää uskoa ja luottamusta, antaa syntejä anteeksi ja uutta voimaa elämään. Hän vakuuttaa: Kun meillä on hätä, Jumala ei jätä.
Hyvät seurakuntalaiset. Tänään tässä jumalanpalveluksessa vihitään pappisvirkaan viisi teologian maisteria. Erityisesti teille, Matilda, Sofia, Topi, Janika ja Charlotta, helatorstain sanomassa on sekä tehtävä että lupaus.
Teidät vihitään Kristuksen kirkon palvelukseen viitoittamaan tietä taivaaseen ja kutsumaan ihmisiä taivaan tielle. Viime vuosina on kirkossamme liian vähän puhuttu taivaasta. Joskus tuntuu siltä, että olemme peittäneet taivasnäköalan muilla, sinänsä tärkeillä, mutta toissijaisilla asioilla. Tunnettu sananjulistaja Carl Fredrik Wislöff on sanonut viisaasti: ”Saarna, jolla on yhteys tähän aikaan, mutta ei iankaikkisuuteen, ei iankaikkisuuden kannalta ole koskaan ajankohtainen.” Olkaa rohkeasti Jeesuksen asialla, pitäkää esillä evankeliumin sanomaa ja ohjatkaa ihmisiä taivaan tielle! Tässä on tehtävänne.
Helatorstain sanoma Jeesuksen läsnäolosta joka päivä kantaa myös teitä. Teidän vihitään palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla. Tämä on hyvin kokonaisvaltainen kutsu. Samalla Jeesus lupaa olla kanssanne aina ja kaikkialla. Ette hoida pappisvirkaa yksin ja omin voimin, vaan Jeesuksen läsnäolossa hänen antamin voimin. Siksi Jeesus sanoo, että häneen ikeensä on hyvä kantaa ja kuorma on kevyt.