Saarna Elimäen kirkossa 9.6.2017

Saarna Evankelinen Lähetysyhdistys – ELY:n kesäjuhlien viikkomessussa 9.6.2017 Elimäen kirkossa

Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta. Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoitti.” (Joh. 16:12-15).

”Minun on vaikea uskoa Jumalaan, kun en tiedä, mikä uskonto on totta.” ”Kyllä minä uskon Jumalaan, mutta joskus epäilen, kun maailmassa on niin paljon erilaisia uskontoja ja kaikki sanovat olevansa oikeassa.” ”Minun on vaikea uskoa Jumalaan, kun en ole varma, onko Raamattu ja kristinusko pelkkää satua tai ihmisen keksimää.” ”Kyllä minä uskon Jumalaan, mutta mistä voi tietää, mikä uskonto on oikeassa?”

Muun muassa tällaisia vastauksia sain rippikoululaisilta, kun pyysin heitä jatkamaan joko virkettä ”Kyllä minä uskon Jumalaan, mutta …” tai ”Minun on vaikea uskoa Jumalaan, koska …” Nämä eivät ole kuitenkaan vain nuorten kysymyksiä. Myös me aikuiset joudumme kyselemään samalla tavalla. Maailma on muuttunut niin paljon, että on vaikea tietää, mikä on totta ja mikä ei, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä luotettavaa ja mikä epävarmaa. Viime aikojen uudissanoja ovat olleet valeuutiset ja vaihtoehtoiset faktat. Itse asiahan on tuttu ihmiskunnalle syntiinlankeemuksesta lähtien. Valhe ja totuus sekoittuvat.

Erilaisten uskontojen ja aatteiden, katsomusten ja näkemysten paljoudessa on vaikea hahmottaa, mihin uskoa ja mihin ei. Onko ylipäänsä mitään yhtä ainoaa oikeaa totuutta, varsinkin kun joskus näiden yhden totuuden julistajien jättämät jäljet ovat kaikkea muuta kuin hyvää, totta ja oikeaa edistävää? Moni ajattelee, että onko sillä nyt niin väliä mihin uskoo, kunhan uskoo vilpittömästi ja aidosti. Japanilaiset laskevat kahdentoista eri tien vievän kuuluisan Fudzi-vuoren huipulle. Jokainen tie vie lopulta huipulle, tiet vain ovat hyvin erilaisia. Monet ihmiset rinnastavat ihmisen pelastumisen vuorikiipeilyyn. Yleisesti ajatellaan kaikkien uskontojen vievän samaan paikkaan.

Aikamme ihminen rakentaa elämänkatsomustaan ja arvomaailmaansa ikään kuin valintamyymälässä liikkuen, poimien yhden arvon sieltä ja toisen täältä. Usein nuo elämänarvot ja periaatteet voivat olla keskenään ristiriitaisia, mutta ei sen väliä, kunhan kaikki tuntuu hyvältä ja kivalta. Nykyihmisen elämä on kuin mosaiikkia, jossa on erilaisia palasia sikin sokin vailla ehjää kuviota. Hetken aikaa tällainen epäjärjestyksen mosaiikki tuntuu modernilta ja kiehtovalta, mutta kantaako se läpi elämän, myös sen vaikeuksien ja ahdistusten?

Sosiologit ovat verranneet nykyajan ihmistä, paitsi mosaiikin kokoajaan, myös kulkuriin ja turistiin. Kulkuri ei tiedä matkansa päämäärää. Siksi hän olettaa, että seuraavassa pysähdyspaikassa hän saavuttaa jotain, jota hän kuvittelee haluavansa. Matka jatkuu kuitenkin paikasta toiseen, sillä jossain on aina paikka, joka tarjoaa enemmän kuin se, missä kulkuri juuri sillä hetkellä on. Turistikaan ei asetu mihinkään pitkäksi aikaa, hän vain maistelee näkemäänsä ja kokemaansa ja valikoi mieltymystensä mukaan kohteita, joissa käy. Hetken aikaa kulkurin tai turistin elämä tuntuu houkuttelevalta. Mutta pitemmän päälle kulkurin ja turistin elämä on raskasta. Ihmisellä on tarve kuulua johonkin, kiinnittyä ja sitoutua johonkin itseään suurempaan, turvallisuutta luovaan kokonaisuuteen.

Helluntaiviikon evankeliumina on katkelma Jeesuksen jäähyväispuheesta. Siinä hän lupaa ennen taivaaseenastumistaan: ”Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden.”

Mikä on se totuus, jonka tuntemiseen Totuuden Henki eli Pyhä Henki johtaa? Hiukan myöhemmin samassa evankeliumitekstissä Jeesus sanoo: ”Hän kirkastaa minut.” Pyhä Henki johtaa tuntemaan totuuden, joka on Jeesus Kristus. Kun kyselemme, mikä uskonto on totta tai mihin arvoihin voimme luottaa, Raamattu ohjaa meidät Kristuksen luo.

Eri uskonnot ovat ihmisen yritys löytää se Jumala, joka on luonut hänet. Hyvän elämän opettajina niillä on paljon yhteistä keskenään, siksi kristillinen kirkko suhtautuu niihin myönteisesti. Ehkä Fudzi-vuoren huipulle on olemassa monta tietä, mutta taivaaseen ja Jumalan luo on vain yksi tie. Jeesus vakuuttaa: ”Minä ole tie ja totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6) Jeesus ei ole vain tien näyttäjä, vaan hän on itse tie ja totuus ja elämä. Tätä sanomaa Kristuksen kirkko on kutsuttu välittämään kaikkeen maailmaan. Siinä on myös Evankelisen Lähetysyhdistyksen tehtävä.

Kristinuskon ainutlaatuisuus on siinä, että Jumalaa etsiessämme emme joudu tyytymään totuuden sirpaleisiin tai sumussa kulkemiseen. Kolmiyhteinen Jumala itse ilmoittaa itsensä meille. Ennen kaikkea hän ilmoittaa itsensä Jeesuksessa Kristuksessa. Hänessä elämäänsä rakentava ihminen saa mosaiikkiinsa kuvion. Vaeltava kulkuri tai yhä uusia elämyksiä etsivä turisti löytää rauhan sielulleen Kristuksessa ja hänen kirkossaan. Se ei merkitse ahdistavaa pakkopaitaa, kyselyn ja ajattelun päättymistä tai vapauden ja ilon loppua. Se tarkoittaa turvallista kokemusta siitä, että olen tullut kotiin, että minulla on paikka, jossa minulla on lupa olla Kristuksen tähden hyväksytty ja rakastettu.

Seppo Häkkinen