Naarajärven vankilassa Pieksämäellä 1.6.2023

Hyvät Katariina ja Risto

Tehtävään siunaamisenne osuu kirkkovuodessa helluntaiviikkoon. Vaikka koronapandemiasta ja monista muista syistä johtuen erityisesti Katariinan virkaansiunaaminen on viivästynyt kovin kauan, ajankohta helluntaiviikolla on erityisen osuva.

Vankiladiakonina ja -pappina työskentelette Naarajärven vankilassa sen ehdoilla, vankilan ohjeita ja sääntöjä noudattaen, osana vankilan työyhteisöä ja henkilökuntaa. Samanaikaisesti olette kirkon työntekijöitä vankilassa. Kirkossa on totuttu puhumaan vankilasielunhoidosta, joka on osa vankilan kuntouttavaa tehtävää. Taustalla on kristillinen ihmiskäsitys, johon kuuluu jokaisen luovuttamaton ihmisarvo. Samoin siihen liittyy ihmisen näkeminen fyysisenä, sosiaalisena, psyykkisenä ja hengellisenä kokonaisuutena.

Sielunhoidon kokonaisvaltaisuus merkitsee koko ihmisen kohtaamista, rehellisesti sellaisena kuin ihminen ja hänen elämänsä on. Onpa joku määritellyt, että ”kohtaaminen on sielunhoitoa ja sielunhoito on kohtaamista”. Joskus vankilapappeja ja -diakoneja on kutsuttu ”ammattirakastajiksi” (ks. Minna Kumpukallio: Ammattirakastaja. Vankilapappien ammatillinen identiteetti. 2015). Tutkimuksen mukaan heidän työtään leimaa käsitys siitä, että sielunhoito on ennen kaikkea rakastava ja kunnioittava asenne toista ihmistä kohtaan. Kun ammattina on rakastaa, se on erityislaatuinen tehtävä niinkin karussa ympäristössä kuin vankila on.

Vankilapapin ja -diakonin työn ytimessä on lähimmäisenrakkaus. Se ei merkitse jotain epämääräistä tunteisiin perustuvaa touhuilua. Päinvastoin erityisesti vankilassa korostuu työnne vahva ammatillisuus ja yhteinen työ koko vankilan henkilökunnan kanssa. Tärkeää on muistaa, että edustatte viranhoidossanne kirkkoa niin vangeille, henkilökunnalle kuin koko vankilayhteisölle. Teihin kohdistuu monenlaisia odotuksia, mutta myös ennakkoluuloja.

Vankilasielunhoito on konkreettinen osoitus kirkon ja valtion yhteistyöstä ihmisen parhaaksi. Kyse on ihmisen perusoikeuksien toteuttamisesta tilanteessa, jossa vapautta joudutaan rajoittamaan. Lausun parhaat kiitokseni Kaakkois-Suomen rikosseuraamuskeskukselle ja Naarajärven vankilalle vankilasielunhoidon hyvästä järjestämisestä ja yhteistyöstä tuomiokapitulin kanssa.

Katariina ja Risto, työssänne vankilassa olette uuden edessä, vaikka Katariina olet jo ehtinyt perehtyä hyvin viranhoitoosi. Työnne merkitsee monien asioiden opettelua, monenlaisia kysymyksiä ja varmasti usein riittämättömyyden kokemusta. Muistakaa, että ette ole omien voimienne tai viisautenne varassa. Apua saatte lähimmästä työyhteisöstänne vankilasta. Katariina olet tuomiokapitulin työyhteisön jäsen ja mielellämme olemme tukenasi, kuten myös Riston apuna. Ja ennen kaikkea muistakaa: Kun Jeesus kutsuu työhön, hän myös varustaa siihen. Jeesuksen lähettäminä ette ole omalla asiallanne.

Helluntaiviikon ensimmäisen vuosikerran evankeliumissa Jeesus lupaa: ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” Tämän lupauksen varassa voitte hyvillä mielin elää hänen ominaan tässä maailmassa ja tehdä työtä rohkeasti Jeesuksen lähettäminä Naarajärven vankilan vankiladiakonina ja -pappina.