Mikä motivoi lähetystyöhön?

Ihmisen elämää ja toimintaa ohjaavat monenlaiset motiivit. Motiivi on toiminnan psyykkinen syy. Sitä voisi kutsua sisäiseksi voimaksi, joka saa ihmisen suuntaamaan toimintansa kohti tiettyä tavoitetta. Sana ”motiivi” juontuu latinan verbistä ”movere”, joka tarkoittaa liikkumista. Motiivi saa siis ihmisen liikkumaan ja pyrkimään kohti päämäärää. Motiivi voi ilmetä haluna, tarpeena, toiveena, yllykkeenä tai vaikuttimena.

Motivaatio voi olla sisäistä. Tällöin itse tekeminen antaa iloa ja luo merkitystä. Esimerkiksi lapsi leikkii, sillä itse leikkiminen antaa lapselle iloa ja luo merkitystä hänen elämäänsä. Toisaalta motivaatio voi olla ulkoista. Se puolestaan perustuu tavoitteellisesta toiminnasta saatavaan palkintoon tai rangaistuksen välttämiseen. Esimerkiksi lapsen on syötävä tietty määrä pääruokaa saadakseen jälkiruokaa.

Motivaatiota voidaan yksinkertaisimmillaan ajatella haluna tehdä asioita tai toisaalta käyttövoimana, joka aikaansaa kaiken toiminnan. Amerikkalainen psykologian ja psykiatrian professori Steven Reiss on tutkinut motivaatiota ja luokitellut kokonaismotivaation koostuvaksi yli 400:sta erilaisesta motiivista.

Mikä motivoi lähetystyöhön? Kysymys on mielenkiintoinen ja tarpeellinen. Varmasti meitä erilaisia ihmisiä motivoivat erilaiset motiivit. Seuraavassa tuon esille yhden minulle tärkeän, kenties keskeisimmän lähetystyön motivaatiotekijän.

Minulla on mukana ensimmäinen Raamattuni, jonka sain muistaakseni ennen rippikoulua, koska rippikoululeirille piti ottaa mukaan oma Raamattu. Nyt aikuisena on mielenkiintoista tutkia, millaisia kohtia olen alleviivannut ja siten pitänyt niitä tärkeinä.

Yksi alleviivattu kohta on Matteuksen evankeliumin lopusta luvusta 28 jakeet 18–20, siis lähetyskäsky. Olen vielä varmemmaksi vakuudeksi vetänyt jakeiden viereen sinisen viivan alleviivauksen lisäksi. Kohta kuuluu Raamatussani seuraavasti: ”Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ’Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.’” (Vuoden 1938 käännös).

Minulle on ollut suuri motivaatiotekijä hoksatessani, että lähetyskäskyssä on kolme osaa: valtuutus, käsky ja lupaus.

Ensinnä Jeesus ilmaisee valtuutuksensa: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” Lähettäjänä on taivaan ja maan Herra. Häneltä tulee valtuutus siihen tehtävään, jonka hän antaa ja johon hän kutsuu.

Kristillisen kirkon elämä on lähetettynä olemista. Lähetys ei ole ainoastaan joidenkin siitä innostuneiden seurakuntalaisten toimintaa tai lähetystyössä toimivien asia. Se perustuu Herran antamaan valtuutukseen ja se on koko kirkolle annettu tehtävä. Siksi evankeliumin julistamisen, tapahtuu se miten tahansa, tulee läpäistä koko seurakunta. Kristuksen kutsumina ja valtuuttamina hänen seuraajansa vievät todistusta Herrastaan kaikkeen maailmaan. Ilman Jeesuksen valtuutusta ei kristillistä kirkkoa olisi olemassa.

Lähetys nousee kirkon olemuksesta. Vain perusteissaan vahva ja asiaansa uskova kirkko tekee lähetystyötä. Siellä missä kirkon identiteetti horjuu, lähetys asetetaan kyseenalaiseksi, se muuttuu yleiseksi hyväntekeväisyydeksi ja aikanaan loppuu kokonaan. Juuri siksi on tärkeä muistaa, keneltä valtuutus tehtävään on saatu. Kirkon ei tarvitse piilotella tai pyydellä anteeksi lähetystyötä. Lähetys on varsinainen tehtävämme.

Toiseksi Jeesus antaa käskyn: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.” Tehtävä on siis annettu. Ja sen muoto on käsky: Menkää ja tehkää! Kastakaa ja opettakaa!

Jeesuksen käsky on tullut entistä ajankohtaisemmaksi myös omassa maassamme, kun niin kaste kuin kristillinen opetus on asetettu kyseenalaiseksi. Kummastakaan kirkko ei voi tinkiä, jos se aikoo olla uskollinen lähettäjälleen. Käsky on enemmän kuin suositus tai viitteellinen ohje; se on otettava todesta.

Lähetyskäsky on kirkolle ajankohtainen muistutus pitää lujasti kiinni perustehtävästään. Sanoma Kristuksesta ei ole mikä tahansa viesti tai yleinen aate, jonka kuka tahansa voi määritellä miten tahansa. Sillä on selvät tuntomerkit ja kriteerit ekumeenisissa uskontunnustuksissa. Kristillisen kirkon tulee vaalia, tallentaa ja siirtää apostolista uskonperintöä. Se tapahtuu kasteen ja opetuksen kautta. Kristillisen uskon tulevaisuus riippuu ratkaisevasti siitä, miten aito evankeliumi säilyy ja siirtyy yhä uusille sukupolville.

Evankeliumi ei ole puhetta Jeesuksesta vaan itse Jeesus. Hyvä uutinen, sanoma Kristuksesta ei ole vain viesti, vaan siihen sisältyy elämää muuttava ja ihmistä vapauttava voima. Siksi Jeesus antoi käskyn: Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni. Tässä on kirkon työn päämäärä.

Kolmanneksi Jeesuksen sanoihin sisältyy lupaus: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” Jeesuksen antama tehtävä ei pääty käskyyn vaan lupaukseen. Matteuksen evankeliumi päättyy tähän rohkaisevaan vakuutukseen. Viimeisenä ei ole käsky, vaatimus tai määräys. Viimeisenä on lupaus.

Jeesus ei ollut vain profeetta, hän oli itse Jumala. Sen hän osoitti lopullisesti pääsiäisen tapahtumissa. Ylösnoussut Jeesus Kristus on omiensa kanssa kaikki päivät siihen saakka, kunnes tämä maailmanaika päättyy. Siksi Jeesus ei ainoastaan lähetä työhön. Hän lähtee itse mukaan.

Me emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Maailma on muuttunut yhä epävarmemmaksi. Mutta yksi on varma: Jeesuksen lupaus olla kanssamme pitää paikkansa.

Hengellisesti vahvan kirkon ei tarvitse pyydellä anteeksi olemassaoloaan. Se on tietoinen omasta kutsumuksestaan ja tehtävästään. Kirkko ei voi koskaan elää oman voiman tunnossa. Se on aina kaikessa riippuvainen lähettäjästään ja Herrastaan, jonka tie tässä maailmassa on ristin ja kärsimyksen tie. Juuri siksi on tarpeen kuulla lähettäjän oma lupaus: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” Hänen läsnäoloonsa luottaen kirkko toteuttaa lähetystehtävää.

Mikä motivoi lähetystyöhön? Lähetyskäskyyn sisältyvä valtuutus, käsky ja lupaus motivoivat lähetystyöhön.