Leivän koti
26.5.2025

Ruualla ja leivällä on koti, alku. Siemen kasvaa viljaksi, vilja leiväksi. Leipä on alkujaan kiinni maassa, luomakunnassa. Siemen kulkee läpi käsien ja koneiden huokausten ja rukousten saattelemana.
Jokapäiväinen leipä on kulkenut monen “sylin” kautta pöytäämme. Sillä matkalla on ollut läsnä myös siunaus ja kiitollisuus.
Tänään seisomme karjatilan mailla ja pyydämme niin karjankasvatukselle kuin viljan kasvulle menestystä. Viljely ja karjankasvattaminen tarvitsevat rauhaa, sen tietävät evakkoon lähteneet sukupolvet ja sen tietävät tällä hetkellä maailman sota-alueilla elävät. Elämä tarvitsee rauhaa. Sota Ukrainassa, maailman yhdessä suurimmista viljavarastoista jatkuu. Nälkä koettelee sodan keskellä Gazassa ja Sudanissa. Ilmastonmuutos näyttäytyy muuttuneissa vuodenajoissa ja sen vaikutukset tuntuvat entistä vahvempina.
Kaiken keskellä ihminen kylvää toivoen satoa, rukoillen Luojalta apua luomakuntansa hoivaamiseen ja toinen toisemme ruokkimiseen. Pieni siemen on täynnä toivoa, elämää.
Näiden maailmanlaajojen kysymysten lisäksi mielessä ovat monet maatalouteen liittyvät epävarmuudet.
Maatalousyrittäjän elämä on jatkuvaa hankintojen, hintojen ja sään pohdintaa. Ihminen yrittää tehdä päätöksiä parhaansa mukaan, ja silti asiat menevät joskus toisin. Meitä edeltäneille sukupolville toimeentulo ja jokapäiväinen leipä olivat kovan työn takana.
Elämän realiteetit johtivat yhtäältä rakentamaan ja etsimään parempaa elämää. Toisaalta elämän tosiasiat pakottivat nöyryyteen. Ihminen ei ole kaiken mitta eikä elämä ole loppujen lopuksi hänen itsensä vallassa.
Jokapäiväinen leipä ei ole itsestäänselvyys. Ruoan tuotanto riippuu sääoloista ja siitä, että ympäristö ja ilmasto mahdollistavat viljelyn. Luonto opettaa nöyryyttä. Se opettaa turvautumaan kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja kiittämään häntä toimeentulosta. Äsken kuulemamme raamatunkohta (1. Kor. 3:6–9) muistuttaa, että ”kaikki on Jumalan kädessä”. Jumala antaa kasvun. Tämä on meille tärkeä sekä samalla rohkaiseva ja vapauttava sanoma. Kaikki on Jumalan kädessä, meidät hän on kutsunut työtovereikseen, viljelemään ja varjelemaan.
Kuten sukupolvet ennen meitä, mekin kokoonnumme pellon pientareelle pyytämään siunausta alkaneelle kasvukaudelle. Monin tavoin edistyneessä länsimaisessa yhteiskunnassa olemme yhä luonnon ja Luojan armoilla.
Maaseutu ja maanviljelys ovat elämän edellytys. Sen vuoksi maatalousyrittäjällä on yhteiskunnassa erityinen tehtävä. He tuottavat yhteisen ruokamme. Tähän tarvitsemme kotimaista kannattavaa tuotantoa ja jaksavia tuottajia. Maatalousyrittäjät ansaitsevat tukemme ja kiitoksemme. Jokainen maata viljelevä pitää elämää yllä. Jokainen kylväjä tekee elintärkeää työtä. Sille työlle on hyvä pyytää Luojan siunausta.
Kristus on Elämän leipä, isolla kirjoitettuna. Elämän leivälläkin on koti. Betlehem tarkoittaa leivän kotia. Se oli Jeesuksen syntymäpaikka. Vapahtajan leipä on murrettu maailmaan ja meitä ihmisiä varten. Kristus ei ole murusina maailmalla, vaan kokonaan läsnä kaikkialla siellä, missä leipä murretaan ja jaetaan nälkäisille. Hän on läsnä tässä, työssä, arjessa. Taivaan leipänä maan hiljaisille.
Piispa Mari Parkkinen