Kristittyinä ääri-ilmiöiden ja pelon ajassa

Joulukuussa 2020 kirjoitin kannanoton koronarokotusten puolesta. Kritisoin kirjoituksessani muun muassa eräiden kristittyjen näkemystä, jonka mukaan rokotteen mukana kaikkiin pistetään mikrosiru. Se on joissakin hengellisissä piireissä tulkittu Ilmestyskirjassa mainituksi pedon merkiksi, jolla pystytään hallitsemaan kaikkia ihmisiä.

Kirjoitus sai lopulta valtakunnallista julkisuutta. Kuten jo etukäteen arvasin, sain siitä paljon palautetta. Sosiaalisessa mediassa ”paras” kommentti oli tviitti: ”Pitäisihän kaikkien tietää, ettei tässä rokotteessa mikrosiruja ole, vaan tällä rokotteella ainoastaan vaihdetaan paristot siihen sikainfluenssarokotteen mukana tulleeseen mikrosiruun.”

Myös suoria yhteydenottoja tuli runsaasti. Eräässä seurakuntalaispalautteessa kiitettiin piispaa hyvästä kirjoituksesta ja todettiin, ettei rokote ole mikään pedon merkki. Raamatussahan on selvästi sanottu, että Ilmestyskirjan peto on paavi.

Saamani palaute kertoo kahdesta erilaisesta suhtautumisesta uskonnollisiin tulkintoihin nykyajan ilmiöistä. Yhtäältä ne voidaan niputtaa yhdeksi suureksi huuhaaksi, jonka voi kuitata huumorilla. Toisaalta ihminen voi asettautua Jumalan asemaan ja ilmoittaa hyvin varmasti, miten asiat ovat.

Miten kristittynä tulisi elää monenlaisten aikamme ilmiöiden, erityisesti ääri-ilmiöiden, ja niiden aiheuttaman pelon keskellä? Tätä kysymystä käsittelen puheenvuorossani. Aluksi luon lyhyen katsauksen ääri-ilmiöihin ja sen jälkeen pohdin, miten ääri-ilmiöt näkyvät uskonnoissa ja millaisia eväitä me saamme elämäämme kristillisestä uskosta.

Lisääntyneet ääri-ilmiöt

Ääri-ilmiöistä puhuttaessa ensimmäisenä tulevat mieleen sään lisääntyneet ääri-ilmiöt. Niistä meillä on kokemusta myös Suomessa viime vuosilta.

Luonnonkatastrofien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin 74 prosenttia edeltäviin 20 vuoteen verrattuna. Yleisimpiä niistä ovat tulvat ja myrskyt, kertoo YK:n katastrofiriskeihin varautumiseen erikoistunut virasto UNDRR viime syksynä julkaistussa raportissa.

Raportin mukaan kasvun suurin selitys on ilmastoon liittyvien poikkeavien sääilmiöiden lisääntyminen. Esimerkiksi tulvien määrä on yli kaksinkertaistunut ja myrskyjen esiintyvyys on noussut lähes 40 prosenttia. Myös kuivuus, metsäpalot ja äärilämpötilat ovat yleistyneet.

Yhteensä vuosina 2000–2019 tapahtui 7 348 luonnonkatastrofia, jotka veivät 1,23 miljoonan ihmisen hengen ja vaikuttivat 4,2 miljardin ihmisen elämään. Taloudelliset kustannukset olivat noin 2,5 biljoonaa euroa.

”Olemme tietoisesti tuhoisia. Se on ainoa johtopäätös, johon voi tulla, kun katsoo viimeisten 20 vuoden katastrofeja. Koronavirus on vain viimeinen todiste siitä, että päättäjät ja bisnesjohtajat eivät ole vielä virittäytyneet ympäröivään maailmaan”, sanoo YK:n pääsihteerin katastrofiriskien vähentämisen erityisedustaja Mami Mizutori. Hänen mukaansa ”olemme muuttamassa ainoan kotimme asuinkelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille”.

Ilmastonmuutos huolestuttaa ja pelottaa erityisesti nuorten ikäluokkaa. Vuoden 2018 nuorisobarometrin mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun asiaa viimeksi kysyttiin vuonna 2008, melko tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta oli noin 40 prosenttia nuorista. Kymmenen vuotta myöhemmin luku on noussut liki 70 prosenttiin.

Erilaiset ääri-ideologiat ovat yleistyneet viime vuosina politiikassa, niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Suojelupoliisin maaliskuussa 2021 ilmestyneen vuosikirjan mukaan suurimmat uhat maassamme tällä hetkellä ovat äärioikeisto ja ääri-islamistit. Supon mukaan äärioikeiston uhka on voimistunut Suomessa. Yhä edelleen globaalisti merkittävimmän terrorismin uhan muodostavat Supon mukaan radikaali-islamistiset toimijat. Lähi-idässä heikentynyt Isis-terrorijärjestö tuottaa yhä aktiivisesti propagandaa monilla kielillä ja hyödyntää ketterästi eri verkkoalustoja. Suomeen kohdistuvan islamistisen terrorismin uhan muodostavat ennen kaikkea yksilöt, jotka vaikuttuvat tällaisesta propagandasta.

Moni näkee nykyajan poliittisissa ääriliikkeissä vahvoja yhtymäkohtia 1930-luvun tapahtumiin. Tuolloin vuosikymmentä leimasivat jyrkät vastakohtaisuudet ja poliittiset ääri-ilmiöt. Nykyisin vielä median pirstoutuminen ja sosiaalinen media luovat kuplia ja kiihdyttävät vastakkainasettelua. Kuvaava ajan merkki oli toisen pääsiäispäivän (5.4.2021) uutinen, jossa Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén kertoi vetäytyvänsä tauolle pikaviestipalvelu Twitteristä päivityksiinsä liitetyn vihapuheen takia. Jackelénin mukaan hänen tviittinsä sotketaan uhan ja vihan levittämiseen sekä valheisiin, jotka koskevat uskoa, Ruotsin kirkkoa ja yhteiskuntaa.

Yhdysvaltain kongressitalon valtaus loppiaisena 6.2.2021 oli mitä näkyvin ilmiö paitsi vahvasta poliittisesta kahtiajakautumisesta myös siitä, mihin polarisaatio ja ääri-ilmiöt voivat johtaa. Washingtonin kongressitaloon hyökänneistä Trumpin kannattajista monella oli päässään tai vaatteissaan QAnon-tunnuksia. Näin tuli näkyväksi Yhdysvaltain politiikkaan ja presidentti Donald Trumpiin liittyvä uskomusjärjestelmä, salaliittoteoria QAnon.

Salaliittoteoriat ovat kylväneet epäluottamusta päättäjiä kohtaan kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. QAnonin sepitetyn teorian mukaan presidentti Trump käy salaista sotaa saatanaa palvovia pedofiilejä vastaan ainoana maailmassa. QAnon poikii koko ajan uusia harhateorioita uskomusjärjestelmänsä tueksi. Salaliittoteoriat saavat yleensä jossakin vaiheessa kannattajansa käytännön toimiin. Esimerkiksi 5G-verkkoon kohdistuvat epäilykset ovat johtaneet 5G-asemien tuhoamisiin eri puolilla maailmaa.

Koronarokotteisiin liittyvät salaliittoteoriat ovat monikertaistuneet samalla, kun rokotevalmistajat ovat edenneet kehitystyössään. Nyt salaliittoja tuntuu mahtuvan jo valtavasti pieneen rokotepiikkiin. Kansainvälisessä, 28 maata käsittävän tutkimuksen mukaan yli 30 prosenttia vastaajista uskoi ulkovallan tai muun voiman aiheuttavan tahallisesti koronaviruksen leviämisen.

Poliittisen viestinnän tutkija, yliopistonlehtori Salli Hakalan mukaan korona-aika on toiminut sytykkeenä yhä useamman salaliittoteorian syntymiselle ja leviämiselle. Oikeastaan osa salaliittoteorioista on jo paisunut uskomusjärjestelmiksi ja uskonnoiksi, jotka antavat kulloiseenkin tilanteeseen istuvan maailmanselityksen. ”Korona osoitti myös globalisaation ongelmat, kun virus pääsi leviämään ympäri maailmaa. Globaalien toimijoiden, kuten WHO:n ja EU:n päätöksenteko osoittautui hitaaksi ja kankeaksi ja vastuu jäi kansallisvaltioille, jotka pystyivätkin nopeassa tahdissa luomaan rajoituksia. Tämä antoi kasvualustan yhä useamman salaliittoteorian rakentumiselle”, Hakala sanoo.

Edellä kuvaamani ääri-ilmiöiden lisääntyminen aiheuttaa luonnollisesti huolta ja pelkoa ihmisissä. Muutaman vuoden (2018) takaisen sisäministeriön selvityksen mukaan voidaan tunnistaa ajankohtaisia ilmiöitä, joilla on suora tai epäsuora vaikutus turvallisuuden toteutumiseen ja kokemiseen. Tällaisia ilmiöitä ovat vihapuheen seurauksettomuus, välinpitämättömyys perus- ja ihmisoikeuksista, ääriliikkeiden näkyvyys, yhteiskunnan ja väestöryhmien polarisaatio: eriarvoistuminen, epätasa-arvon ja tuloerojen kasvu, EU:n sisäisen demokratian haurastuminen, eurooppalaisten ja suomalaisten ydinarvojen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden romahtaminen, ilmastonmuutos, ilmastopakolaisuus, pitkittyvät kriisit ja epävarma kansainvälinen tilanne. Nyt koronavirusepidemia on aiheuttanut uudenlaista pelkoa ja huolta.

Uskonnot ja ääri-ilmiöt

Uskonnot ovat osa yhteiskuntaa. Luonnollisesti erilaiset aatevirtaukset ja ilmiöt vaikuttavat myös kirkkoihin ja uskonnollisiin yhdyskuntiin. Niiden piirissä onkin aina esiintynyt myös hengellisiä ääri-ilmiöitä, vääristynyttä uskonnollisuutta ja epätervettä hengellisyyttä. Monesti uskontoa käytetään myös hyväksi tai peitteenä poliittisille tai muille valtapyrkimyksille. Jopa väkivaltaa saatetaan oikeuttaa uskonnolla. Hyvä esimerkki tällaisesta on islamilainen jihadismi, joka käy jihadia eli pyhää sotaa väkivaltaisena hyökkäyssotana. Valitettavasti kristitytkään eivät ole puhtaita tällaisista uskonnollisista ääri-ilmiöistä.

Kristilliset ääri-ilmiöt ovat usein liittyneet eskatologiaan, joka teologiassa merkitsee oppia viimeisistä ajoista. Erilaisia maailmanlopun ennustelijoita on aina ollut. Muistan vuodenvaihteessa 1979–1980 Neuvostoliiton miehitettyä Afganistanin, kuinka kolmannen maailmansodan piti tulla 4.3.1980, näin siis erään ”luotettavan profetian” mukaan. Seurustelimme nykyisen vaimoni kanssa ja tulevaisuus ei näyttänyt kovin valoisalta. Menimme naimisiin syyskuussa 1980 ja nyt olemme olleet avioliitossa yli 40 vuotta. Onneksi ”luotettava profetia” osoittautui valheprofetiaksi.

Kesältä 1993 olen tallettanut lehtileikkeen, jonka mukaan ”profetia, joka koskee Suomea, toimitettu myös pääministerille: 7.5.-93 tiedon sanat: ’10 kuukauden kuluttua Suomi on miehitetty kokonaan länsirajaan saakka’. 9.5.-93: ’100 päivää tästä eteenpäin, Suomessa kaikki muuttuu. Kun myöhemmin kirjoitetaan lähihistoriaa, tuon päivän jälkeen on kaikki ollut toisin’.”

Kertomani kaltaisia esimerkkejä olisi paljon. Edelleen saan ainakin viikoittain erilaisia profetioita, joissa kehotetaan – aivan oikein – parannukseen ja samalla viitataan lähestyviin lopun aikoihin. Nyt viime aikoina on koronapandemia näkynyt tavalla tai toisella näissä profetioissa ja hengellisissä tulkinnoissa.

Esimerkiksi Ylen MOT-ohjelmassa ja sosiaalisessa mediassa on esitetty Raamatun tulkintoja rokotteessa olevista mikrosiruista ja myrkyistä. Rokote on nähty Ilmestyskirjan mainitsemana pedon merkkinä. Kristinuskon nimissä väitetään koronarokotteessa pistettävän ihmisiin lääkemyrkkyä, jolla eksytetään kaikkia kansoja.

Koronapandemian kieltäminen tai sen yksityiskohtainen tulkitseminen Raamatun profetioiden näkökulmasta tai rokotusten vastustaminen kristinuskoon tai Raamattuun vedoten liittyvät uskonnollisiin ääri-ilmiöihin. Mielestäni kyse on epäterveestä hengellisyydestä ja virheellisestä raamatuntulkinnasta. Pidän valitettavana sitä, että varsinkin amerikkalaisen monenkirjavat kristinuskon ääritulkinnat ja -ilmiöt näyttävät saavan jalansijaa myös Suomessa. Osaltaan ne aiheuttavat myös pelkoa ja ahdistusta.

Uskonnolliset ja hengelliset ääri-ilmiöt näyttävät liittyvän usein tietynlaisiin maailmanaikoihin tai yhteiskunnallisiin tilanteisiin. Esimerkiksi salaliittoteorioissa on kyse uskosta siihen, että vahvat voimat manipuloivat tiettyjä tapahtumia tai tilanteita salassa kulissien takana pahoin aikein. Usein teoriat vaikuttavat loogiselta selitykseltä vaikeasti ymmärrettäville tapahtumille. Ne luovat harhan hallinnasta ja toimijuudesta. Tällainen selkeyden tarve korostuu epävarmoina aikoina, kuten koronaviruspandemian aikana. Taustalla on siis pelko ja huoli elämän hallitsemattomuudesta.

Kristittynä ääri-ilmiöiden keskellä

Miten meidän tulisi elää kristittynä niin yhteiskunnallisten kuin uskonnollisten ääri-ilmiöiden ja pelon ajassa?

Ensinnä meidän on otettava Raamattu todesta. Jos Raamatun eskatologiaa tarkastellaan nykypäivästä käsin, se on monessakin suhteessa ajankohtainen. Tuhon uhkakuvat ja maailmanlaajuiset katastrofit sellaisina kuin evankeliumit ja Ilmestyskirja ne kuvaavat eivät ole mahdottomia toteutuakseen. Jeesus itse vertaa lopunaikojen sotia, tartuntatauteja ja luonnon katastrofeja synnytystuskiin: ”Tämä on vasta synnytystuskien alkua.” (Matt. 24:8).

Samalla on oltava tarkkana siinä, ettemme lankea kahteen ansaan. Nimittäin vaarana on yhtäältä turhentaa tai väheksyä Raamatun eskatologiaa ja opetusta lopunajoista. Silloin joutuu varmasti harhaan. Mutta yhtä harhaan joutuu, jos kuvittelee tietävänsä asiat kuin Jumala ne tietää. Metodina on valitettavan usein raamatunjakeilla puoskarointi.

Mielessäni on osuva kuvaus Otto kirkonrotta -kirjasta. Siinä Oton pakeille tulee hurskas uskova, joka sanoo: ”Olen tutkinut Raamattua, ja se puhuu aivan selvästi, että maailman loppu tulee huomenna.” Seuraavassa kuvassa on selitys väitteelle: ”Maailman loppu (Matt. 13:39), tulee (Joh. 6:35), huomenna (Apt. 25:22), suurella varmuudella (1. Tess. 1:5).”

Ääri-ilmiöiden keskellä Raamattu opettaa raittiiseen ja terveeseen uskoon. Uskonnollisuuden markkinoilla ja hengellisyyden toreilla on syytä pitää pää kylmänä. Kannattaa pysytellä erossa epäterveestä uskonnollisuudesta ja pysyä siinä ”terveessä uskossa”, jota apostoli Paavali korostaa (Tiit. 1:13, 1. Tim. 6:3). Tämä kehotus on ääri-ilmiöiden aikana ajankohtainen. Kun ihminen haluaa olla uskossaan ehdoton ja johdonmukainen, ylilyöntien vaara vaanii. Jumalan sana piirtää eteemme terveen uskon tien ja rajat.

Paavalin käyttämä alkukielen sana on nykyaikana erityisen mielenkiintoinen. Hän puhui terveen uskon puolesta käyttäen kreikan hygiaino-sanaa, josta tulee meidänkin kielemme sana hygienia. Harvinaisen osuva ilmaus koronapandemian ajan uskolle.

Paavali kuvaa toisessa kirjeessään Timoteukselle aikansa uskonnollisia ääri-ilmiöitä. Hän neuvoo nuorta Timoteusta selviytymään harhaopettajien ja harhaanjohtavien ihmisten keskellä pysymällä kiinni apostolin opetuksesta: ”Pidä sinä kiinni siitä, minkä olet oppinut. Sinähän olet siitä varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut.” (2. Tim. 3:14). Tämä on hyvä ohje myös meidän ajallemme.

Toiseksi meitä kutsutaan Jumalan työhön. ”Tämä aika on paha.” Tällainen Raamatun sana on Paavalin kirjeessä Efeson seurakunnalle (Ef. 5:16b). Kristittyjen kokemus näyttää olleen ensimmäisinä vuosisatoina, että ”tämä aika on paha”. Monien tutkijoiden mielestä nykyaika on samanlaista kuin kristillisen kirkon syntyaika liki parituhatta vuotta sitten. Siksi ei ole ihme, että näemme ympärillämme ääri-ilmiöitä ajan pahuuden merkkeinä.

Kristityn näkökulmasta maailma tuntuu menevän yhä hullumpaan suuntaan. Monet suomalaisen yhteiskunnan kehityssuunnat eivät kristitystä näytä oikeilta. Efesolaiskirjeen jae on kuitenkin luettava kokonaan. Se kuuluu näin: ”Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha.” (Ef. 5:16). Lisäksi seuraavassa jakeessa sanotaan: ”Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto.” (Ef. 5:17).

Kyse on tehtäväksiannosta. Herran tahto on, että kaikki kansat tulisivat hänen opetuslapsikseen ja eläisivät hänen ominaan. Siksi ei ole yhdentekevää, miten me kristityt elämme ja käytämme aikamme. Meidän on tärkeää muistaa, ettei mikään aikakausi tai yhteiskunta sinänsä ole Jumalalle tuntematon.

Apostolin opetus auttaa meitä välttämään tähän liittyvät vaarat. Helposti heitämme ”hanskat tiskiin” ja toteamme savolaisittain, että ”olokoon”. Näin toimittaessa me menetämme olemuksemme ja kadotamme identiteettimme. Meistä tulee ajopuu kaikenlaisten aatteiden ja uskontojen keskellä. Silloin olemme alttiita myös kaikenlaisille ääri-ilmiöille ja -ideologioille.

Me kristityt emme saa sulkeutua kuoreemme. Meidän ei tarvitse paeta hurskauden seinien taakse. Pelko lamaannuttaa ja saa rakentamaan muureja ympärille, jottei paha pääse sisään. Sieltä turvallisen, samanmielisten sisäpiirin keskeltä on helppo arvostella maailman pahuutta ja yhteiskunnan maallistumista. Uhkana on tällöin kutistua maailmasta eristäytyneeksi saarekkeeksi. Tällainen marginalisoituminen uhkaa siellä, missä käperrytään sisäänpäin.

Ajopuuksi ajautumisen ja sisäänlämpiävän pikkupiirin lisäksi on vielä muu vaihtoehto. Siihen apostoli Paavalin neuvo juuri ohjaa. ”Käyttäkää oikein jokainen hetki.” ”Ymmärtäkää, mikä on Herran tahto.” Tästä ajasta, nykyhetkestä kaikkine ongelmineen, uhkakuvineen ja ääri-ilmiöineen tulee se kehottaja, joka saa kirkot, seurakunnat ja meidät kristityt suuntautumaan kohti uskon sydäntä: itseään Jeesusta Kristusta. Näin tämä ”paha aika” pakottaa meidät kirkastamaan tehtäväämme ja suuntautumaan ydintä kohti! Näin se johtaa meidät kristityt päivittelyn ja surkuttelun, eristäytymisen ja alistumisen sijasta elämään evankeliumista, ottamaan uskomme todesta. Se rohkaisee meitä elämään kristittyinä ja viemään sanomaa Kristuksesta lähelle ja kauas. Se kannustaa vaikuttamaan eri tavoin yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen.

Kolmanneksi kristittyinä elämme kaikkien muiden ihmisten tavoin ääri-ilmiöiden maailmassa. Me emme ole immuuneja pelolle tai huolille. Elämän epävarmuus, arvaamattomuus, sairaudet, kärsimys ja kuolema ovat myös meidän osamme. Psalmintekijä kuvaa osuvasti, mitä se on pahimmillaan: ”Sydän hakkaa rinnassani, kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni. Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut.” (Ps. 55:5–6).

Kristityn etuoikeus on siinä, että meidän ei tarvitse jäädä pelon valtaan. Raamatun mukaan ilman Jumalaa elävä on orjan tavoin pelon vallassa, mutta Jumalan lapsina ”olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: ’Abba! Isä!’” (Room. 8:15).

Raamatussa puhutaan usein pelosta, mutta samalla meitä kehotetaan turvautumaan Jumalan apuun ja huolenpitoon. Raamattu sisältääkin lukuisia rohkaisuja ”älä pelkää” tai ”älkää pelätkö”.

”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi – minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni.” (Jes. 41:10).

”Minä Herra tartun sinun oikeaan käteesi. Minä sanon sinulle: ’Älä pelkää, minä autan sinua.’” (Jes. 41:13).

”Varpusia saa kolikolla kaksi, mutta yksikään niistä ei putoa maahan, ellei teidän Isänne sitä salli. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.” (Matt. 10:29–31).

Aivan erityisesti ääri-ilmiöiden ja koronapandemian aikaan meitä rohkaisee Jumalan lupaus psalmissa 91: ”Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: ’Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan.’ Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää.” (Ps. 91:1–6).

Toivo kantaa

Alkuviikosta (6.4.2021) Helsingin Sanomat uutisoi, että koronaviestinnästä on puuttunut toivo ja luottamus. Ääri-ilmiöiden ja pelon aikana tarvitaan erityisesti näitä kahta, toivoa ja luottamusta.

Eilen (9.4.) tuli kuluneeksi tasan 76 vuotta siitä, kun saksalainen pappi Dietrich Bonhoeffer (1906–1945) teloitettiin Flossenbürgin keskitysleirissä. Hän oli kuollessaan 39-vuotias. Bonhoefferin berliiniläisestä vankilasta lähettämistä kirjeistä ja muista teksteistä koottu Kirjeitä vankilasta on hänen tunnetuin teoksensa. Siihen sisältyy 7-säkeistöinen runo ”Hyvien voimien suojaan”, tervehdys omaisille vuoden 1944 päättyessä.

Bonhoefferin runosta on runoilija Anna-Maija Raittila muokannut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virren 600. Siitä on tullut hyvin suosittu. Sen syntyhistoria kertoo, mihin pahimmillaan ääri-ilmiöt voivat johtaa. Samalla virsi kertoo syvällisesti siitä, miten kristittyjä kantaa luottamus Jumalaan ja toivo tulevaisuudesta. Niiden varaan meistä itse kukin voi jäädä turvallisin mielin.

Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä
kuulemme kansasi jo laulavan.

(virsi 600:3,4)