Vapaus olla ostamatta

Uutinen 17.4.2016: ”Suomalaiset ylittivät luonnonvarojen kulutuksessa tänään maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja tämän vuoden aikana, kertoo Maailman luonnonsäätiö WWF.” Ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta, nyt se oli jo pari viikkoa sitten.

Saman päivän toinen uutinen: ”Kauppojen laajentunut aukiolo saa asiakkailta kiitosta, mutta sunnuntain suppeampi saatavuus erityisesti tuoretuotteissa on alkanut suututtaa.” Uutisessa vakuutetaan, että sunnuntaista tulee vielä täysiverinen kauppapäivä.

Nämä kaksi uutisaihetta kietoutuvat mielestäni yhteen. Kauppojen hyllyille pitää saada tavaraa myös sunnuntaiksi, jotta siitäkin saataisiin vilkas ostospäivä ja kulutus kasvaisi. Se puolestaan kiihdyttää entisestään luonnonvarojen kuluttamista ja lisää ympäristöongelmia.

Muitakin kuin kaupan henkilökuntaa haastetaan sunnuntaitöihin. Leipomoala ei perinteisesti ole työskennellyt sunnuntaisin. Nyt kun kaupan ovet saavat olla auki kaikkina päivinä, pitäisi myös tuoretta leipää saada joka päivä. Kauppareissuja tekevien kuluttajien lisäksi sunnuntaina ovat liikkeellä myös kuljetusautot. Päiväkodeissa joudutaan miettimään, miten lisääntyneeseen sunnuntaihoidon tarpeeseen vastataan. Turussa vuorohoidon tarve kaksinkertaistui pääsiäisenä edellisvuoteen verrattuna.

Taloudellisen hyödyn takia uhrataan paljon arvokkaita asioita. Ihminen kestää huonosti 24/7 -elämää. Hän tarvitsee arjen ja pyhän vaihtelua, työtä ja lepoa sopivassa suhteessa. Myöskään luomakunta ei enää kestä lisääntyvää kulutusta. Se lyö takaisin, kuten ilmastonmuutoksen seurauksista jo näemme.

Pyhäpäivien muuttamista kauppapäiviksi perusteltiin vapaudella. Rajoituksista ja normeista on vapauden nimissä päästävä irti. Retoriikka on tehokasta, mutta onko lopputulos päinvastainen? Lepopäivän kadottamisen myötä ihminen ja luonto alistetaan talouden ja kulutuksen orjuuteen.

Elämän kohtuullistaminen on välttämätöntä niin luonnonvarojen turvaamisen kuin hyvän elämän edellytysten oikeudenmukaisen jakamisen kannalta. Katekismus opastaa: ”Isä meidän -rukous ohjaa meitä toisten tarpeiden huomioon ottamiseen ja kohtuulliseen elämäntapaan. Jumalan hyvyys velvoittaa meidät jakamaan omastamme ja huolehtimaan siitä, että kaikilla on riittävä toimeentulo.”

Luontoliitto järjestää kerran vuodessa Älä osta mitään –päivän. Idea on mainio. Se on tärkeä kannanotto yksinkertaisemman elämäntavan puolesta. Kirkko pistää vielä paremmaksi, kun sillä on Älä osta mitään –päivä vähintään kerran viikossa. Kolmas käsky on voimakas protesti ylenmääräistä kulutusajattelua vastaan. Minulla on vapaus olla ostamatta.