Kirjoitus Itä-Häme lehteen jouluna 2025

Isälläni on tapana koristella joulukuusi aina samalla tavalla. Kuusi etsitään jo kesällä, kun metsissä pääsee vielä hyvin kulkemaan. Kuusi kaadetaan sulamaan viikkoa ennen joulua ja koristelu tapahtuu aatonaattona. Koristeet ovat olleet samat jo vuosikymmeniä. Isäni istuu olohuoneen nurkassa olevaan nojatuoliin ja alkaa katsella kuusta. Mihin tulisi pallo? Entä missä nauha kulkisi kirkkaimmin? Kuusen katselu ja koristelu kestää tuntikausia. Siitä on usein vitsailtukin perheessämme. Teinivuosinani toimitus oli mielestäni raivostuttava. Mitä väliä sillä on, miten ne joulupallot siellä kuusessa killuvat? Vuosien saatossa olen ymmärtänyt, että kyse ei ole palloista, vaan traditiosta, joka kantaa. Kuusen koristelu aloittaa valmistautumisen jouluun. Mieli tyyntyy tutun äärellä ja joulurauha laskeutuu.  

Jokaisella meillä on joulutraditioita; joulukirkko, haudoilla käynti, tietty jouluruoka juhlapöydässä tai joulusauna. Tai ehkäpä perheessänne on jokin tarina tai tapahtuma, jota kerrotaan yhä uudestaan joka joulu. Joskus se saattaa kyllästyttääkin, mutta samalla se rakentaa vahvaa traditiota, jatkumoa.  

Traditio on käsite, joka viittaa perinteisiin ja tapoihin, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Traditio on latinaa ja tarkoittaa ”eteenpäin luovuttamista” tai ”siirtämistä”. Yhteiset traditiot rakentavat yhteenkuuluvuutta ja jatkavat yhteisön perinteitä. Traditio siirtää eteenpäin myös arvomaailmaa; millaiset asiat ovat tärkeitä ja miten niitä halutaan siirtää seuraavalle sukupolvelle. Näin traditio myös vahvistaa jatkuvuuden tunnetta.  

Jouluun liittyy paljon traditioita. Kun ensimmäisenä adventtina sadoissa kirkoissa lauletaan Hoosiannaa, Vapahtajan syntymäjuhlan odotus voi alkaa. Joulukuusen latvaan asetellaan tähti tietäjien tietä ohjaamaan ja meilläkin yleistynyt seimiasetelma löytää yhä useammin tilaa piirongin päältä. Tutut joululaulut rakentavat siltaa sisäiseen sävelmaailmaan ja jouluevankeliumi yhteyttä Jumalan valtakuntaan.  

Ihmiskunnan suurin joulutraditio syntyi yli 2000 vuotta sitten pienessä Betlehemin kaupungissa. Karjasuojan pahnoille syntynyt Ihmisen Poika on merkki Jumalasta. Kun tänä jouluna jälleen kuulemme enkelin sanat: ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä,” niin saamme liittyä vuosituhantiseen joulutraditioon. Vastasyntyneen silmissä loistaa Jumalan rakkaus.  

Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa! 

Piispa Mari Parkkinen