Rippikoulun käynyt ja rokotettu

Monen suomalaisen henkilöpapereissa luki viime vuosisadan alkupuolella: ”Rippikoulun käynyt ja rokotettu”. Rippikoulun käynyttä ja rokotettua kohdeltiin aikuisena. Näiden kahden asian seurauksena hänellä oli oikeus aikuisten ihmisten maailmaan, mutta samalla hänen tuli kantaa siihen kuuluvaa vastuuta. Ne tukivat kunnon kansalaisuutta.

Sekä rokotus että rippikoulun käyminen ovat säilyttäneet asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Lapsista 95 prosenttia on saanut kaikki lasten rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Rippikoulun käy 15-vuotiaiden ikäluokasta noin 85 prosenttia.

Jokin aika sitten tehtiin laaja eurooppalainen tutkimus rippikouluista. Siinä olivat mukana Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Itävalta ja Sveitsi. Näiden maiden protestanttisissa kirkoissa käy rippikoulun vuosittain noin puoli miljoonaa nuorta. Kyselytutkimukseen vastasi noin 30 000 rippikoululaista.

* * *

Laaja tutkimusaineisto antaa monia mielenkiintoisia tuloksia muun muassa rippikoulun vaikutuksesta nuorten yhteiskunnalliseen osallisuuteen, eettisiin näkemyksiin ja kiinnostukseen osallistua vapaaehtoistyöhön.

Tutkimustulosten mukaan rippikoulu edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta yhteisössä. Tämä rippikoulun sosiaalinen vaikutus on keskimäärin suurempaa niissä kirkoissa, joissa suositaan leirejä ja sosiaalisesti aktivoivia työmenetelmiä. Tässä on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoulutyön vahvuus.

Nykymuotoinen rippikoulutyö eurooppalaisissa protestanttisissa kirkoissa vaikuttaa monella tavalla nuorten eettiseen ajatteluun ja kasvuun. Eettistä ajattelua mitattiin muun muassa yksilön toiminnalla muiden ihmisten, rauhan ja ympäristön hyväksi. Muutos oli voimakkainta suomalaisilla ja ruotsalaisilla rippikoululaisilla.

Rippikoulun aikana nuorten kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan kasvoi. Rippikoulun lopussa yli puolet suomalaisista nuorista ilmaisi kiinnostuksensa osallistua vapaaehtoistyöhön. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vahva isostraditio näkyy tuloksissa myönteisesti. Vapaaehtoistyö kiinnostaa niissä maissa, joissa vapaaehtoiset osallistuvat rippikoulun työskentelyyn.

* * *

 Rippikoulu on kirkon kasteopetusta. Sen tavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on kastettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan rippikoulu kasvattaa myös vastuulliseen kansalaisuuteen ja aikuisuuteen. Näin rippikoulutyö ei vaikuta ainoastaan yksilöön, vaan sillä on myös suuri yhteiskunnallinen merkitys.

”Rippikoulun käynyt ja rokotettu” –sanonta sisältää viisaan ajatuksen. Kumpikin tukee yhä kunnon kansalaisuutta.