Päivän vieras -kirjoitus Itä-Häme -lehdessä

Parhaimmillaan useimmissa Suomen luterilaisissa seurakunnissa on käynnissä rippikoululeiri. Tuhannet nuoret viettävät kesäisen viikon seurakunnan leirikeskuksessa. Rippikoulu tavoittaa valtaosan maamme nuorista.

Vuonna 2017 rippikouluun osallistui yhteensä 48 734 henkilöä. Valtakunnallinen tavoitettavuus oli 84,3 prosenttia. Luvussa on mukana kaikki rippikoulun käyneet suhteutettuna 15-vuotiaiden ikäluokkaan. Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui 92 prosenttia ikäluokasta.

Rippikoulu on säilyttänyt vuodesta toiseen vahvan aseman osana suomalaista nuorisokulttuuria. Rippikoulua on linjattu Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa jo sadan vuoden ajan. Ensimmäiset varsinaiset ohjeistukset rippikouluun piispainkokous antoi vuonna 1919. Siitä lähtien rippikoulua on kehitetty ja rippikoulusuunnitelmia uudistettu säännöllisesti.

Avaintekijä rippikoulun suosioon on ollut sen jatkuva kehittäminen nuorten ja vanhempien antaman palautteen pohjalta.

Viime vuonna tehdyn kyselytutkimuksen mukaan nuoret ovat tyytyväisiä rippikouluun ja kokevat sen myönteisenä ja turvallisena. Lähes 700 vastaajaa antoi rippikoululle kouluarvosanaksi keskimäärin 8,6. Lisäksi turvallisuuteen ja viihtyvyyteen liittyvät väitteet saivat nuorilta erittäin korkeita arvosanoja.

Piispainkokous hyväksyi viime vuonna Suuri Ihme – Rippikoulusuunnitelma 2017:n. Uuden suunnitelman keskeisimpiä painotuksia ovat nuorten osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Samalla vahvistetaan rippikoulun yhteisöllisyyttä ja perheiden kohtaamista.

Keskeisiä periaatteita rippikoulun toteutuksessa on uudessa suunnitelmassa kuusi: Nuoret ovat osallisia, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa. Nuoret kokevat yhteyttä, turvallisuutta, pyhyyttä ja iloa. Nuoret oppivat hoitamaan hengellistä elämäänsä toimien, hiljentyen ja osallistuen. Nuoret kantavat vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Nuoret löytävät merkityksiä kristinuskon keskeisten sisältöjen ja oman elämänsä välillä. Nuoret tahtovat kuulua Kristuksen kirkkoon.

Kaikki kuusi tavoitetta ovat läpäisevästi läsnä rippikoulun kaikessa arjessa ja käytännössä. Rippikoulusta tulee rakentaa mielekäs kokonaisuus, jonka osioista muodostuu yhteensä noin puolen vuoden mittainen, sisällöiltään 80 tunnin mittainen yhteinen matka. Paikalliselle suunnitellulle ja toteutukselle on paljon tilaa, vaikka yhteinen suunnitelma ohjaa ja antaa sisällöt.

Uuden rippikoulusuunnitelman nimi Suuri Ihme viittaa psalmiin, jossa todetaan: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä” (Ps. 139:14). Rippikoulussa ihmetellään Jumalan töitä ja omaa olemassaoloa Jumalan luomana. Nimi sopii hyvin kuvaamaan myös itse rippikoulua, sillä sen suosio on maailmanennätys.

Nuoret nyt ja tulevaisuudessa ansaitsevat laadukkaan rippikoulun, jossa he pääsevät pohtimaan elämää ja uskon salaisuuksia Jumalan edessä, yhdessä toisten nuorten ja ohjaajiensa kanssa. Siksi rippikoulun kehittämisestä huolehtiminen on jatkuva ja vastuullinen tehtävä. Ja siksi muistan rukouksissani kaikkia tämän vuoden rippikoululaisia.