Päivän vieras -kirjoitus Itä-Häme -lehdessä

Riittävä ravinto elämän ehto

Suomessa turvautuu ulkopuoliseen ruoka-apuun joka vuosi yli 100 000 ihmistä. Heistä jopa 20 000 tarvitsee apua viikoittain. Maailmalla 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Vuodessa nälkään kuolee kuusi miljoonaa lasta, yksi joka viides sekunti. Nälkä tappaa ihmisiä enemmän kuin AIDS, malaria ja tuberkuloosi yhteensä.

Samanaikaisesti jopa 1,4 miljardia ihmistä on ylipainoisia. Kolmannes maailmassa tuotetusta ruoasta, noin 1,3 miljardia tonnia, menee nykyisin hukkaan. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan määrä riittäisi ruokkimaan kaikki nälänhädästä kärsivät. Me suomalaiset heitämme vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa ruokaa jätteeseen.

Nälkä johtuu ennen muuta köyhyydestä, huono-osaisuudesta ja eriarvoisuudesta. Ruokaa ei voi käsitellä samalla tavalla kuin kulutushyödykkeitä. Riittävä ravinto on ihmisoikeus ja kaiken elämän ehto. Siksi ruoan tuotantoa ja markkinoita on voitava tukea ja suojella silloin, kun ruokaturva sitä vaatii.

Suomi on maailman vauraimpia maita. Siksi nälän ja leipäjonojen poistaminen maassamme on täysin mahdollista, jos poliittista tahtoa siihen riittää.

Ruoka ei ole itsestäänselvyys edes meillä Suomessa. Viimeisistä suurista nälkävuosista on maassamme kulunut 150 vuotta. Se on vain muutaman sukupolven takana. Niukkuudessa on eletty useasti senkin jälkeen.

Viime syksyn huono sato oli muistutus siitä, että olemme riippuvaisia luonnon olosuhteista. Me vaikutamme ilmastonmuutokseen, joka heikentää ruoantuotantoa erityisesti jo entuudestaan köyhissä maissa.

Kysymys ei ole vain ruoan saatavuudesta. Maailman köyhiä ei saa ohittaa päätöksenteossa, joka koskee heidän elinehtojaan. Heille kuuluu paikka sekä yhteisessä ruokapöydässä että niiden pöytien ääressä, joissa päätetään heidän kohtalostaan.

Nälkä on monimutkainen yhteiskunnallinen ongelma, joten myös sen ratkaisut löytyvät eri tasoilta. Globaalin nälän ratkaisuun tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, rauhan edistämistä, reiluja kauppasopimuksia ja kestävää ilmastopolitiikkaa.

Ruohonjuuritasolla parhaita keinoja ovat koulutuksen tarjoaminen, pienviljelijöiden tukeminen ja maanomistusoikeuksien vahvistaminen. Erityisesti naisten aseman parantaminen vaikuttaa tehokkaasti koko yhteisöön. Katastrofitilanteissa ja nälänhädän iskiessä on annettava suoraa ruoka-apua ja huolehdittava terveydenhuollosta.

”Nälän poistamiseen ei edes tarvittaisi tieteellisiä läpimurtoja, niiden sijaan tarvittaisiin tahtoa. Taistelussa nälkää vastaan tarvitaan hallitusten, yritysten ja kansalaisten yhteistyötä.” Näin totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö avatessaan tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen, joka torjuu nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman katastrofialueilla.

Tahdommeko poistaa nälän ja turvata riittävän ravinnon jokaiselle? Vaikka yksi ihminen ei voi poistaa maailman nälkää, voin tehdä oman osuuteni ja auttaa. Nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä!