Tervehdyskirjoitus Sotilaspoika-lehteen 2-2023

”Parasta, mikä miehessä säilyy hautaan saakka, on hänessä asuva poika!” Näin muistan opetusneuvos, rovasti Pentti Tapion usein toistaneen. Hän teki elämäntyönsä poikien ja sotaveteraanien pappina ja siksi tiesi, mistä puhui.

Pentti Tapion lausahduksen taustalla voi nähdä Raamatun Sananlaskujen (22:6) neuvon: ”Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.” (KR38). Sama sanotaan nykykäännöksessä: ”Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea.” (KR92).

Sotilaspoikien valtakunnalliseen ohjelmaan oli kirjattu kahdeksan toiminta-aluetta. Ne liittyivät kansalaiskasvatukseen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä sotilaspoikien toiminnassa tarvittavien valmiuksien omaksumiseen.

Tavoitteena oli kasvattaa velvollisuudentuntoisia kansalaisia, jotka kykenivät kantamaan vastuuta ja toimimaan yhdessä isänmaan hyväksi. Vaikka sotilaspojat olivat nimensä mukaisesti poikia, he tekivät vaikeina sotavuosina miehen työn.

Nuorena opittu on kantanut läpi elämän. Niin sotilaspojat kuin pikkulotat ovat veteraanien ja lottien kanssa muokanneet suomalaisten arvoperustaa. Se on tullut esille paitsi sotavuosina myös jälleenrakennuksen aikana ja näkyy yhä suomalaisten vahvana maanpuolustustahtona.

Meitä edeltäneiden sukupolvien elämänarvot ovat osoittautuneet kestäviksi. Olemme pystyneet luomaan itsenäisen ja vapaan yhteiskunnan, jossa kaikista puutteistaan huolimatta on hyvä elää. Kyse on henkisestä huoltovarmuudesta, jonka rakentaminen on pitkäjänteistä työtä.

Maailman talousfoorumin tuore raportti ennakoi, että edessä on monikriisien vuosikymmenen. Historioitsijat ovat puhuneet kylmän sodan jälkeisestä vedenjakaja-ajasta (Kimmo Rentola) ja tällä hetkellä vallitsevasta monihäiriötilasta (Adam Tooze).

Kriisinkestävyyden ja varautumisen merkitys on toistunut analyyseissä ja arvioissa yhä useammin. Samanaikaisesti olisi kyettävä hoitamaan äkillisiä kriisejä unohtamatta maailmanlaajuisia ponnisteluja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kasautuvien kriisien aikana ja muuttuneessa turvallisuusympäristössä tarvitaan yhtenäistä kansakuntaa. Kansamme vaikeissa vaiheissa on opittu, että yhdessä me selviämme, kaveria ei jätetä ja luottamus Jumalaan kantaa.

Tuntemattoman tulevaisuuden edessä Jumala ei meitä jätä, vaan päinvastoin rohkaisee: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:11).