Luterilainen perhe-elämä

Luterilainen perhe-elämä

Kun äiti hoitaa ja ruokkii lastaan tai kun isä vaihtaa vauvan vaippoja, tekevät he Jumalan silmissä yhtä arvokasta työtä kuin pappi, joka laulaa kirkossa jumalanpalvelusliturgian osia. Lutherin sanoin: ”Tärkeämpää on kasvattaa lapsensa kunnolla kuin rakentaa kirkkoja, pitää messuja tai tehdä muuta sellaista.”

Lutherin ajatukset merkitsivät pientä vallankumousta aikana, jolloin kirkon arvokkaimpana kutsu-muksena pidettiin pappeutta ja luostarielämää. Osa kristityistä halusi omistautua hengellisen elämän harjoittamiseen mahdollisimman täydellisesti. He eivät menneet naimisiin eivätkä hankkineet omaa perhettä. Usein he vetäytyivät tavanomaisesta työelämästä ja yhteiskunnallisesta asemasta.

Luterilaisen uskonpuhdistuksen myötä tällainen ajattelutapa kyseenalaistettiin. Martti Luther oli itse opiskellut luostarissa. Hän oli vetäytynyt hengelliseen elämään ja munkkina sitoutunut luostarielä-män lupauksiin. Kesällä 1525 hän solmi kuitenkin avioliiton luostarista karanneen Katarina von Bo-ran kanssa. Munkin ja nunnan avioliitto oli niin suuri skandaali, että Lutherin ystävä Filip Me-lanchton kirjoitti vihkimisestä kauhistuneena: ”Suuri onnettomuus on tapahtunut!” Selibaattilupauk-sen tehneen munkin ja luostarista karanneen nunnan avioliitto osoittautui aikaa myöten onnelliseksi.

Lutherin suuri löytö oli, että kristinuskossa ei ole kysymys Kristuksen seuraamisesta vain luostarin seinien sisäpuolella. Elämä itsessään ja kaikkineen on Jumalan lahja. Jumalan luoma maailma on yhtä arvokas paikka kuin luostari. Isän ja äidin tehtävä on yhtä tärkeä kutsumustyö kuin munkin tai nun-nan työ. Reformaation myötä tavallinen perhe-elämä sai aiempaa suuremman merkityksen. Se vah-visti myös puolisoiden välistä tasa-arvoa.

Piispa Jari Jolkkonen kiteyttää luterilaisen reformaation seurauksia aikansa kulttuurille: ”Sydämen uskoa on pidetty ruumiin paastoa tärkeämpänä, avioseksiä ja vaippojen vaihtamista selibaattilupausta tärkeämpänä ja maailmassa palvelua maailmasta vetäytymistä tavoiteltavampana.”

Reformaation tavoite ei ollut turhentaa luostarihurskauden merkitystä, hartauselämän tärkeyttä tai jumalanpalveluksen asemaa kristityn hengellisessä elämässä. Tarkoituksena oli nostaa tavallinen arki ja perhe-elämä sille kuuluvaan arvoon. Jumalan kutsun seuraaminen ei merkitse lähtöä pois lähim-mäisten luota, vaan heidän palvelemistaan. Koti ja perhe ovat lähin kristityn palvelupaikka.

Seppo Häkkinen
Mikkelin hiippakunnan piispa