Luterilainen lukutaito

Luterilainen lukutaito

Jos et osaisi lukea, näkisit tässä vain erimuotoisia kuvioita. Pitäisit tätä lehteä kädessäsi ja katselisit kuvia ja kummallisia merkkejä, mutta et tietäisi, miten ne liittyvät toisiinsa. Et tietäisi, mitä lehdessä kirjoitetaan maailman tilanteesta tai lähikaupan tarjouksista.

On vaikea asettua sellaisen ihmisen asemaan, jolle kirjainten salat eivät ole paljastuneet aikuisiälläkään. Suuri osa suomalaisista on oppinut lukemaan jo ennen koulun aloittamista. Outojen merkkien muuttuminen sanoiksi, lauseiksi ja ajatuksiksi on yksi elämän käännekohta. Emme arvaakaan, kuinka onnekkaita olemme, kun lukutaito avaa meille jo lapsena ikkunan uusiin maailmoihin. Se ei ole itsestäänselvyys.

Sunnuntaina vietettiin Mikael Agricolan, ”Suomen kirjakielen isän” päivää. Hän suomensi Uuden testamentin ja merkittäviä osia Vanhasta testamentista sekä kirjoitti ensimmäiset painetut suomenkieliset kirjat. Mikael Agricola oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, jonka kuolemasta tuli 9.4.2017 kuluneeksi 460 vuotta.

Agricola kuuluu niihin historian henkilöihin, joita ei heidän elinaikanaan pidetty suurmiehinä. Ainakin hän itse koki, ettei hänen työtään arvostettu. Mikael Agricola kirjoittikin Rukouskirjaan (1544): ”Älä polje kirjaa kuin sika, vaikka siinä on jokunen vika”.

Uskonpuhdistuksen perusajatuksia oli, että jokainen voi lukea Raamattua omalla kielellään. Ensimmäinen Agricolan julkaistu teos olikin lukemisen ja kristinopin perusteet sisältänyt aapinen Abc-kiria (1543). Kirja lienee tarkoitettu ennen kaikkea katekismukseksi ja osoitettu erityisesti papeille, jotka Agricolan mukaan olivat usein ”laiskoja ja tomppeleita”, eivätkä viitsineet opiskella, saati opettaa kyllin ahkerasti.

Vähitellen suomalaiset kuitenkin oppivat ja osaavat edelleen. Lukutaitomme edellytyksenä oli, että saimme suomenkielistä kirjallisuutta. Siitä saamme kiittää Agricolaa. Luterilaisissa maissa on aina arvostettu koulutusta ja sivistystä. Lukutaito on tuonut meille mukanaan vaurautta, terveyttä, tasa-arvoa ja turvallisuutta.

Meidän onnekkaiden on hyvä muistaa, että maailmassa on 750 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Se on enemmän kuin EU:n alueella on asukkaita. Maailman joka viides aikuinen on lukutaidoton. Voimme vain kuvitella, miten vaikea olisi edetä elämässä, jos ei osaisi lukea ja kirjoittaa. Kaksi kolmasosaa lukutaidottomista on naisia. Niiltä, joilta puuttuu lukutaito, puuttuu usein paljon muuta.

Maailman lapsista 60,7 miljoonaa ei käy koulua ja vielä tätä suurempi joukko lapsia käy koulussa epäsäännöllisesti tai jättää koulun kesken. Maailmanlaajuista epätasa-arvoa, köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan voidaan taistella liitutaulun ja aapisen avulla. Luku- ja kirjoitustaito on kaiken kehityksen perusta.

Sinä osasit lukea kirjoitukseni. Kiitos siitä kuuluu osaltaan Suomen uskonpuhdistajalle. Reformaation merkkivuonna liput liehuivat hyvästä syystä huhtikuun 9. päivänä, suomen kielen ja Mikael Agricolan päivänä.

Seppo Häkkinen