Kirjoitus Kirkonseudussa

Ensimmäisenä adventtina uutiset näyttävät täysiä kirkkosaleja, kun suomalaiset kokoontuvat veisaamaan yhdessä Hoosianna-virttä. Ensimmäinen adventtisunnuntai on toiseksi suosituin kirkkopyhä, edelle menee ainoastaan jouluaatto.

Hoosianna-virren esitti aiemmin kirkkokuoro ja kirkkokansa keskittyi kuuntelemiseen. Hienoa, että tänä päivänä myös kirkkokansa voi yhtyä lauluun.

Hoosianna-huudolla toivotettiin siunausta kuninkaalle ja se esiintyy jo Vanhan testamentin psalmissa 118. Virsikirjaan Hoosianna-virsi otettiin virreksi vasta vuonna 1986, vaikka itse hymnillä on ikää yli 200 vuotta. Säveltäjä Georg Joseph Voglerin teos esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1795 Ruotsissa, ja Suomen Turkuun hymni tuli pian tuon jälkeen. Ensimmäinen tiedossa oleva esitys tapahtui Suomessa 1807.

Hymni levisi Suomessa Jyväskylän seminaarin musiikinlehtori E. A. Hagforsin toimittaman, vuonna 1871 julkaistun laulukokoelman Suomalainen lauluseppele avulla erityisesti Jyväskylästä valmistuneiden kansakouluopettajien välityksellä. Monissa paikoissa koululaiset olivat ensimmäisiä, jotka lauloivat kirkoissa Hoosiannaa.

Yhteinen traditio kantaa, antaa toivoa ja luottamusta epävakaina maailmanaikoina. On hyvä tulla yhteen ja laulaa yhdessä Hoosianna, Jumala, auta. Tämä sama huuto kiirii tänä adventtina myös Israelissa ja Palestiinassa. Terroristijärjestö Hamasin hyökkäys ja sitä seurannut Gazan sota ovat jälleen suistaneet Pyhän maan sekasortoiseen tilaan.

Ensimmäisenä adventtina muistetaan Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta. Päivän sanoma liittyy vahvasti pääsiäisen tapahtumiin. Kansa odotti Vapahtajaa, sorron alta vapauttajaa. Jeesuksen aikaan Rooman miehitys oli kuristanut juutalaisia otteessaan jo vuosisatoja. Nyt odotettiin Messiasta, kuningasta, joka vapauttaisi kansan vieraan vallan sorrosta ja ottaisi alueen hallintaansa.

Mutta Jeesuksen tehtävä ei ollut, eikä ole, maallisen vallan tai alueellisen hallinnon jakaminen. Hän on Jumala poika, joka voittaa ihmisen syntisyyden, vallanhimon, sorron ja epäoikeudenmukaisuuden. Jeesus on Jumalan huutomerkki ja armon sanoma tälle rikkinäiselle maailmalle.

Adventista alkaa joulun lapsen syntymän odotus. Seimessä makaava pieni lapsi on vahva kuva tulevaisuudesta ja toivosta. Uusi elämä on aina täynnä uskoa tulevaisuuteen, vaikka ympärillä riehuvat poliittiset kiistat ja lähtökohdat elämään ovat heiveröiset.

Seimestä loistaa toivon valo. Toivo on Jumalan Pojassa, lapsessa, joka ilmentää Jumalan rakkautta maailmassa. Sitä taivaallista rakkautta toivon tänäkin jouluna teille kaikille sekä kaikille maailman lapsille sotien jaloissa.

Seimen lapsi, hoosianna, auta, pelasta!