Kirjoitus Tiimalasi-lehdessä 22.3.2019

Symbolien maailma on kiehtova. Määritelmänsä mukaan symboli on merkki, tunnuskuva tai vertauskuva, joka kuvastaa ja edustaa jotakin asiaa. Sana tulee kreikan kielen sanasta ”symbolon”, joka tarkoittaa yhteen liittämistä. Alun perin symboli on merkinnyt tunnusmerkkinä käytettyä, tietyn piirin tuntemasta esineestä murrettua palasta, johon viestin tai lähetin vastaanottajalla on ollut sopiva vastinkappale.

Symboleja käytetään esineellisinä, kuvallisina ja sanallisina merkkeinä lähes kaikilla inhimillisen elämän piiriin kuuluvilla aloilla. Erityisen paljon niitä käytetään henkisessä ja hengellisessä elämässä. Usein niillä pyritään kuvaamaan jotain sellaista, jota ei voi pukea sanoiksi.

Symbolien avulla voimme tavoittaa näkyvää todellisuutta syvemmän ulottuvuuden. Ihminen on aina ilmaissut ajatuksensa elämästä ja kuolemasta vertauskuvin. Siksi ei ole ihme, että hautausmaat ja erityisesti muistomerkit ovat täynnä symboleja.

Hautausmaat kuvastavat vallitsevan kulttuurin ja aikakauden käsitystä kuolemasta. Kristinusko käsityksineen, arvoineen ja symboleineen näkyy vahvasti suomalaisissa hautamuistomerkeissä. Risti on niissä keskeisin symboli. Krusifiksi muistuttaa lunastuksesta, tyhjä risti ylösnousemuksesta.

Mutta koko hautamuistomerkki on symboli jo sinänsä. Haudalle pystytetty risti tai veistos on helppo ymmärtää vertauskuvana, mutta tavallisen hautakiven symbolimerkityksen helposti unohdamme. Hautakivellä sellaisenaan, jopa jokaisella ”matkalaukulla” hautarivistössä, on vahva kristillinen sanoma.

Ensinnä hautakivi muistuttaa Jeesuksesta kulmakivenä. Puheessaan Suuren neuvoston edessä Pietari lainaa psalmin 118 ajatusta, jonka mukaan Jeesus on tullut meille kulmakiveksi (Apt. 4:11-12). Ylösnoussut Kristus on Jumalan Poika ja ainoa pelastuksen tuoja. Ketään ei voi nostaa hänen rinnalleen. Hän on kuoleman voittaja, joka antaa meille toivon.

Toiseksi hautakivi muistuttaa siitä kivestä, jonka enkeli vieritti pois Jeesuksen haudan suulta (Matt. 28:2). Kivi ei voinut ensimmäisenä kristillisenä pääsiäisenä estää Jumalan ihmettä, voittoa kuolemasta. Näin kivestä tuli kuoleman voimattomuuden osoitus ja ylösnousemuksen merkki. Tällaista ylösnousemussanomaa jokainen hautakivi julistaa omalla sanattomalla tavallaan.

Symboliikaltaan nykyiset hautausmaamme linkittyvät edelleen vahvasti Jeesuksen kaksi tuhatta vuotta vanhaan hautaan Israelissa. Pääsiäisaamun tyhjä hauta ja pois vieritetty kivi todistivat ylösnousemuksesta, joka kantaa kristittyjä yhä edelleen.

Pääsiäispyhinä käyn isovanhempieni ja vanhempieni haudalla. Luen hautakivestä heidän nimensä sekä syntymä- ja kuolinaikansa. Kuollut kivi on minulle elämän merkki. En ole menettänyt rakkaitani, vaan lupaus ylösnousemuksesta rohkaisee.

Hautakivi julistaa pääsiäisen sanomaa: Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.