Hyvät Kirkon viestintäpäivien osanottajat. Lämpimästi tervetuloa Mikkelin hiippakuntaan. Viestintäpäivien järjestäminen juuri Mikkelin hiippakunnassa on erityisen osuva, sillä hiippakunnan nimi kytkeytyy vahvalla tavalla viestintään. Hiippakunta on nimetty perinteiseen tapaan piispanistuimen sijaintikaupungin mukaan. Mikkeli on saanut nimensä arkkienkeli Mikaelista.

Arkkienkeli Mikael on harvoja Raamatussa nimeltä mainittuja enkeleitä. Hänen nimensä on suomeksi ”kuka on niin kuin Jumala” tai ”se, joka on Jumalan kaltainen”. Danielin (Dan. 10:13, 21, 12:1) ja Ilmestyskirjan mukaan hän toimi taivaallisen sotajoukon komentajana. Hän taisteli Paholaista vastaan (Juud. 9, Ilm. 12:7). Mikael on kuvattu usein miekka kädessään ja näin kuvataan hänen asemaansa taivaallisten sotajoukkojen johtajana. Toisessa kädessä hän saattaa kantaa kilpeä, taatelipuun oksaa, keihästä, kirjekääröä tai valkoista lippua, jossa on yksi punainen risti. Joissakin kuvissa ylienkeli Mikael pitää toisessa kädessään maata kuvaavaa palloa ja toisessa sauvaa.

Arkkienkeli Mikaelista avautuu kaksi ajankohtaista näköalaa kirkolliseen viestintään. Ensinnä enkeli (lat. angelus, kr. angelos) on nimensä mukaisesti lähettiläs ja sanansaattaja. Hänen tehtävänsä on toimia lähettäjänsä asialla ja välittää hänen viestinsä. Hänellä ei ole omaa agendaa ajettavana, vaan hänen on oltava uskollinen lähettäjälleen. Sanoman on säilyttävä väärentämättömänä ja muuttumattomana. Näin on tapahduttava myös silloin, kun yleinen mielipide on kenties päinvastainen.

Keskeinen tulevaisuuden haaste on siinä, miten osaamme viestiä kirkon uskosta ja näkemyksistä silloin, kun ne poikkeavat valtavirran yleisestä ajattelusta tai mielipiteistä. Miten pitää esillä kirkon päätöksiä tai kannanottoja tilanteessa, jossa ne ovatkin yhteiskunnassa vähemmistön käsityksiä? Onko meillä rohkeutta puolustaa kirkon linjaa vai tyydymmekö vain toteamaan, että kirkossakin tästä asiasta ajatellaan eri tavoin? Vai ryhdymmekö ajamaan omia intressejämme ja kirkkopoliittisia näkemyksiämme? Esimerkkinä tästä sopii avioliittolain muuttamisesta käyty ja käytävä keskustelu. Yhteiskunnan moniarvoistuessa ja maallistuessa kirkon arvot ja näkemykset tulevat yhä useammin törmäämään yleistä mielipidettä vastaan. Olemmeko riittävästi varautuneet tähän viestintätilanteen muutokseen?

Toiseksi arkkienkeli Mikael muistuttaa hyvän ja pahan läsnäolosta maailmassa. Mikael taisteli pahaa vastaan Jumalan avulla. Hän antoi meille esikuvan toimia samoin hyvän puolesta ja sitä esillä pitäen. Ammattitaitoiseen viestintään sisältyy vastuu kertoa asiat oikein ja rehellisesti, totuutta etsien.

Viime syksyn aikana kirkko halusi muistuttaa siitä hyvästä, jota se tekee. Usko hyvän tekemiseen oli seurakuntavaalien teemana. Jäsenyyden kannalta onkin tärkeää pitää aktiivisesti esillä kirkon tekemää hyvää. Kirkossa olemme usein liian vaatimattomia. Kirkon tekemä palvelutyö ei helposti ylitä uutiskynnystä. Seurakuntien arkinen työ ansaitsee suuremman julkisuuden kuin mitä se tällä hetkellä saa. Kirkon kasvattava ja auttava työ niin kotimaassa kuin kansainvälisesti tukee kirkon jäsenyyttä. Se on monille syy kuulua kirkkoon. Viestintä palvelee tässä asiassa hyvin.

Olisiko nyt kuitenkin aika tuoda entistä vahvemmin ja selvemmin esille, mitä hyvää Jumala tekee? Olisiko nyt aika julistaa yksinkertaista evankeliumia Jeesuksesta? Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Jumala lähetti ainoan poikansa maailmaan pelastamaan meidät synnin, pahan ja kuoleman vallasta. Jeesuksessa näkyy Jumalan ihmisrakkaus ja hyvyys. Hän voi antaa elämälle merkityksen ja sisällön. Usko häneen johtaa rakastamaan lähimmäistä ja tekemään hyvää. Armahdettu voi armahtaa toista ja rakastettu voi rakastaa toista. Tätä viestiä aikamme maailma kaipaa. Osaammeko viestiä kirkon ydinasiasta?

Hyvät viestintäpäivien osanottajat. Ensi sunnuntaina vietetään helluntaita. Vanhassa helluntairukouksessa on kiteytetty kaiken kirkollisen elämän, myös viestinnän, oikea järjestys. Rukous alkaa olennaisimmalla pyynnöllä: ”Tule Pyhä Henki, tänne, laskeudu taivaasta alas meidän sydämissämme Kristusta kirkastamaan.” Rukous jatkuu loppuen viittaukseen meidän ihmisten osuuteen kirkon työssä: ”Anna uskollisillesi, jotka sinuun turvaavat, pyhät lahjasi.” Tätä meidän tulisi opetella rukoilemaan.

Tule, Pyhä Henki, tänne,

laskeudu taivaasta alas

meidän sydämissämme

Kristusta kirkastamaan.

Tule köyhäin apu,

tule lahjain antaja,

tule sielun kirkkaus,

sinä paras lohduttaja,

sielun hyvä vieras ja suloisin lämpö.

Työssä sinä olet lepo,

helteessä virvoitus,

murheessa lohdutus.

Sinä kaikkein pyhin kirkkaus ja valo,

täytä uskollistesi sydämet.

Ilman sinun voimaasi ei ole

mitään viatonta.

Pese se, mikä saastainen on,

kastele se, mikä kuiva on,

paranna, mikä haavoitettu on,

pehmitä, mikä kova on,

lämmitä, mikä kylmä on,

etsi kaikkia eksyneitä.

Anna uskollisillesi,

jotka sinuun turvautuvat,

pyhät lahjasi.

Anna uskon vahvistusta,

anna autuas loppu,

anna iäinen ilo.