Kun Jeesus eräänä päivänä seisoi Gennesaretinjärven rannalla ja väkijoukko tungeksi hänen ympärillään kuulemassa Jumalan sanaa, hän näki rannassa kaksi venettä. Kalastajat olivat nousseet niistä ja huuhtoivat verkkojaan. Jeesus astui toiseen veneistä ja pyysi Simonia, jonka vene se oli, soutamaan rannasta vähän ulommaksi. Sitten hän opetti kansaa veneessä istuen. Lopetettuaan puheensa Jeesus sanoi Simonille: "Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne." Tähän Simon vastasi: "Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket." Näin he tekivät ja saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. He viittoivat toisessa veneessä olevia tovereitaan apuun. Nämä tulivat, ja he saivat molemmat veneet niin täyteen kalaa, että ne olivat upota. Tämän nähdessään Simon Pietari lankesi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi: "Mene pois minun luotani, Herra! Minä olen syntinen mies." Hän ja koko hänen venekuntansa olivat pelon ja hämmennyksen vallassa kalansaaliin tähden, samoin Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kalastuskumppaneita. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja." He vetivät veneet maihin ja jättäen kaiken lähtivät seuraamaan Jeesusta.(Luuk.5:1-11)

STOP on suomeksi seis. Kun tulet risteykseen, jossa on stop-merkki, tiedät sen tarkoittavan pakollista pysähtymistä. Tai jonkun alueen ympärillä voi olla aita ja portti sekä siinä teksti ”stop”, siis ”seis”, tästä ei saa jatkaa matkaa. Joskus poliisi tai liikenteenohjaaja pysäyttää ja näyttää stop-merkkiä. Tämän hiippakuntaleirin nimenä stop-sanalla on toinen merkitys. Viimeistään leirin viimeisenä päivänä on hyvä huomata, ettei STOP merkitsekään sitä mitä sen luulisi tarkoittavan. S viittaa Senegaliin, T tasaukseen, O ei ole kirjain ollenkaan, vaan maapallon kuva ja P tarkoittaa pyhää. Näiden asioiden äärellä tällä leirillä on oltu.

Äsken kuulemassamme evankeliumissa tulee esille yksi tämän leirin tunnuksen kirjain. Jeesus on opettamassa kansaa Gennesaretin järven rannalla. Ihmisiä tungeksi niin paljon hänen ympärillään, että hän pyysi Simon-nimistä kalastajaa soutamaan veneellään hänet vähän matkan päähän rannasta. Sieltä oli paljon helpompi puhua suurelle joukolle ihmisiä, kun he olivat vähän kauempana.

Simon oli parikymppinen mies, ammatiltaan kalastaja. Hän oli kotoisin Beetsaidan kaupungista ja asui Kapernaumissa vaimonsa ja anoppinsa kanssa. Sinä päivänä Simon oli ollut kalassa työtovereittensa kanssa jo yöstä saakka. Saalista he eivät olleet saaneet. Siksi he huuhtoivat verkkojaan rantavedessä, kun Jeesus pyysi Simonia soutamaan veneen vähän kauemmaksi rannasta.

Lopetettuaan puheensa Jeesus käski Simonia heittämään verkot syvään veteen. Äsken kuulimme, mitä sitten tapahtui. He saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että verkot repeilivät. Apuun tarvittiin jo toinen vene. Molemmat veneet tulivat niin täyteen kalaa, että ne olivat vaarassa upota. Silloin Simon tajusi, kuka Jeesus oikein on. Hän ymmärsi olevansa Pyhän Jumalan edessä. Siksi Simon polvistui Jeesuksen eteen. Hän tunsi olevansa syntinen ja vajavainen ihminen synnittömän ja täydellisen Jumalan edessä. Siksi häntä pelotti, siksi hän oli hämmentynyt.

Jeesus yllätti jälleen kerran Simonin. Hän sanoi, ettei Simonin tarvinnut pelätä. Päinvastoin, hän kutsui tämän tavallisen, itsensä syntiseksi ja vajavaiseksi tuntevan nuoren kalastajamiehen mukaansa ja antoi hänelle tehtävän. Myöhemmin evankeliumeissa kerrotaan, kuinka Simonista tuli Pietari, Jeesuksen opetuslapsijoukon johtaja, kirkon perustaja ja lähetystyön uranuurtaja. Jeesuksen kohtaaminen muutti Simonin elämän ja tulevaisuuden.

Jeesus näytti Simonille stop-merkkiä. Mitä tällainen pakollinen pysähtyminen tarkoitti hänelle? Mitä Pyhän kohtaaminen merkitsi Simonille? Ja mitä se voi merkitä meille?

Ensinnäkin Pyhän Jumalan kohtaaminen paljastaa ihmisen pienuuden, syntisyyden ja vajavuuden. Samalla se tuo esille Jumalan suuruuden, kaikkivaltiuden ja täydellisyyden. Kokemus kovasta ukkosmyrskystä on tästä hyvä esimerkki. Luonnon voima on yhtä aikaa pelottava ja komea. On hienoa katsoa salaman iskuja ja huomata ukkosen voima. Samalla ihminen tuntee oman pienuutensa ja voimattomuutensa. Tällainen on ihmisen kokemus pyhän Jumalan kanssa. Se paljastaa, kuinka olemme täysin riippuvaisia Luojastamme. Syntisinä ihmisinä olemme täysin riippuvaisia Jumalan armosta ja rakkaudesta. Tämä on loppujen lopuksi hyvä ja turvallinen asia. Elämä ei ole yksin meidän omassa varassamme. Se on suuremmissa käsissä, Jumalan käsissä. Häneen me saamme turvautua, sillä hän on lähettänyt Jeesuksen meidän Vapahtajaksemme ja syntiemme sovittajaksi.

Toiseksi Pyhän kohtaaminen muuttaa elämän. Jeesus kutsui Simonin seuraansa ja antoi hänelle uuden elämäntehtävän. Kalastajasta tuli ihmisten kalastaja, Jeesuksen opetuslapsi. Simonin tehtävänä oli kertoa sanomaa Jeesuksesta ja hänen rakkaudestaan. Näin Jumalan kohtaaminen yhä vaikuttaa. Minut Jumala on kutsunut kirkkoonsa työhön, nyt piispan tehtävään. Jonkun hän on kutsunut lähtemään lähetyskentälle, jonkun toisen vaikkapa seurakunnan nuorisotyöhön. Jollekin kutsu merkitsee Jumalaan uskovana elämistä jossakin muussa ammatissa esimerkiksi kodin tai maanviljelyksen, sairaan- ja terveydenhoidon, teollisuuden tai kaupan, kasvatuksen tai koulutuksen parissa. Jokaiselle ihmiselle Jumalalla on oma paikka, joka on juuri hänelle tarkoitettu. Siksi ole avoin Jumalan kutsulle. Hän kutsuu sinutkin seuraansa ja lähettää todistamaan rakastavasta Jumalasta.

Seppo Häkkinen

Takaisin ylös >>