Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostivat tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. Sapatin jälkeisenä päivänä ani varhain, kohta auringon noustua he lähtivät haudalle. Matkalla he puhuivat keskenään: "Kuka auttaisi meitä ja vierittäisi kiven hautakammion ovelta?" Mutta tultuaan paikalle he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois; se oli hyvin suuri kivi.

Sisälle hautaan mentyään he näkivät oikealla puolella istumassa nuorukaisen, jolla oli yllään valkoiset vaatteet. He säikähtivät. Mutta nuorukainen sanoi: "Älkää pelästykö. Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä. Tuossa on paikka, johon hänet pantiin. Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen, myös Pietarille: 'Hän menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te näette hänet, niin kuin hän itse teille sanoi.'"

 Ulos tultuaan naiset pakenivat haudalta järkytyksestä vapisten. He eivät kertoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät. (Mark. 16:1-8)

”Ei hän ole täällä.” Näin Jeesuksen haudalle saapuneet naiset saivat kuulla. ”Ei hän ole täällä.” Naisten piti poistua haudalta löytämättä Jeesusta. ”Ei hän ole täällä.” Oli mentävä Galileaan, siellä Jeesus olisi nähtävissä.

Galilea oli Jeesuksen oppilaiden kotimaakunta, tuttu ja turvallinen, perin tavallinen, arkisen elämän paikka. Jerusalemiin he olivat tulleet pääsiäisjuhlille. Naisia tyhjältä haudalta ei lähetetty sinne. Ylösnoussutta Jeesusta ei kohdata Jerusalemin temppelissä turhiksi käyneiden uhrien ja uhrimenojen keskeltä. Päinvastoin pääsiäiskertomukset kertovat, että ylösnoussut Jeesus kohdataan puutarhahaudalla, yksityiskodissa, maantiellä, majatalossa, Tiberiaan järven rannalla ja Galilean vuorella. Joka kerta kohtaaminen tapahtui yllättäen. Joka kerta siinä oli jotain, mikä ei ollut tästä maailmasta. Joka kerta siihen sisältyi salaisuus.

Jeesus ei löydy haudasta. Tyhjän haudan viesti on selvä: ”Ei hän ole täällä.” Tänä pääsiäisyönä sitä julistetaan meillekin. Jeesus on ylösnoussut, hän ei ole haudassa muiden kuolleiden tavoin. Pääsiäisen koko sanoma ei kuitenkaan ole siinä, että hauta oli tyhjä. Tyhjän haudan viesti on tärkeä, mutta se on oikeastaan vasta alkusoittoa. Siksi evankeliumista avautuu kaksi tärkeää asiaa.

Ensinnä pääsiäisen riemullinen sanoma on: ”Hän on täällä.” Ylösnoussut Jeesus on täällä, meidän keskellämme. Hän on kohdattavissa tänään tässä messussa. Hän on itse luvannut niin. Ylösnoussut on läsnä sanassa ja pyhässä ehtoollisessa. Tämä kohtaaminen ei ole järjellä selitettävissä tai ymmärrettävissä. Kyse on uskon salaisuudesta. Kun otat vastaan ehtoollisessa Kristuksen ruumiin ja veren, kohtaat ylösnousseen Herran.

Toiseksi ”Hän on täällä” –viesti koskee arkista elämäämme, sitä tavallista, tuttua arkea. Siellä on meidän Galileamme. Työssä, opiskelussa, perheessä ja kodissa, sukulaisten ja ystävien parissa, yksinäisyydessä, ilossa ja onnessa, mutta erityisesti surun, sairauden, menetyksen ja pimeyden keskellä ylösnoussut Jeesus on läsnä.

Rakkaat seurakuntalaiset. Kristityillä jokainen päivä on pääsiäinen, koska ylösnoussut Herra on arjessamme läsnä. Hän on keskellämme tässä jumalanpalveluksessa. Tästä messusta saamme lähteä luottaen siihen, että emme ole yksin. Kanssamme ja rinnallamme kulkee ylösnoussut Jeesus, synnin, kuoleman ja kaiken pahan vallan voittaja. Tästä riemullisesta sanomasta pääsiäisenä julistetaan ja sitä juhlitaan. Sardeen piispa Meliton sanoi pääsiäissaarnassaan toisen vuosisadan puolivälissä: ”Jumalan kunnia ei nyt asu yhdessä paikassa vähäisellä maatilkulla, vaan kaikkiin maan ääriin saakka on vuodatettu hänen armonsa, kaikkialle on asettanut majansa kaikkivaltias Jumala Jeesuksen Kristuksen kautta.” Tällaiseen Jumalaan me uskomme ja turvaudumme.

Seppo Häkkinen