Juhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’, niin kuin kirjoituksissa sanotaan.” Tällä Jeesus tarkoitti Henkeä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Vielä ei Henki ollut tullut, koska Jeesusta ei vielä ollut kirkastettu. (Joh. 7:37-39)

Euroopassa elettiin murroskautta 1500-luvulla. Katoliseen kirkkoon kohdistui uudistuspaineita eri puolilla maanosaa. Saksalaisen augustinolaismunkki ja teologian tohtori Martti Luther (1483 – 1546) käynnisti Eurooppaa syvällisesti muuttaneen uudistusten ketjun julkaisemalla vuonna 1517 teesinsä kirkon uudistamiseksi. Samoihin aikoihin, loppuvuodesta 1515 tai vuoden 1516 alussa pidettiin Hollolan seurakunnassa piispantarkastus. Piispa Arvid Kurjen toimittamassa tarkastuksessa oli todettu välttämättömäksi ”uuden kirkon” eli uuden kirkkopitäjän perustaminen. Syystä tai toisesta asia ei kuitenkaan edennyt.

Reformaatio eteni 1500-luvun alkuvuosikymmeninä myös Pohjolaan. Vesteråsin valtiopäivillä 1527 kuningas Kustaa Vaasa otti kirkon johtoonsa. Se merkitsi luterilaisuuden vahvistumista Ruotsi-Suomessa, vaikka kuninkaan motiiveina oli paljon muitakin kuin uskonnollisia syitä. Nimittäin samalla määrättiin, että suuri osa kirkon omaisuudesta piti luovuttaa kuninkaalle.

Kuningas Kustaa Vaasa vahvisti 2. kesäkuuta1539Hollolan suuren kirkkopitäjän jaon. Sen itäosasta muodostettiin edellä mainittu ”uusi kirkko”, Iitin kirkkopitäjä, joka käsitti nykyisen Iitin lisäksi suurimman osan nykyisestä Kouvolasta (entiset Kouvola, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala). Hauska historian yksityiskohta on tieto siitä, missä nuori Mikael Agricola oli 2.6.1539. Hän valmistui maisteriksi Saksan Wittenbergissä samana keväänä ja lähti kotimatkalle opiskelutoveriensa kanssa vapunpäivänä. Heidän saavuttuaan Lyypekkiin ei siellä ollut yhtään Ruotsiin lähtevää laivaa. Niinpä he joutuivat odottamaan siellä kesäkuun puoliväliin saakka.

Vuonna 1539 ilmestyi ensimmäinen Pohjoismaita kuvaava kartta, Carta Marina. Sen julkaisija Strängnäsintuomiorovasti Olaus Magnus Gothus oli myös varhainen ruotsalainenhistorioitsija, kirjailija ja kartografi. Hän oli veljensä Johanneksen kanssa maanpaossa Italiassa. Karttaan on merkitty Itomal-niminen kirkko, joka sijaintinsa puolesta sopii tänne Iittiin. Tieto vahvistaisi sitä oletusta, että seurakunnan perustamispäätös oli tehty ja nimestä päätetty jo katolisena aikana.

Tänään on siis kulunut täsmälleen 475 vuotta siitä, kun kuningas Kustaa Vaasa vahvisti Hollolankirkkopitäjän jaon ja itsenäinen Iitin seurakunta syntyi. Tämän juhlapäivän evankeliumi kertoo jotain olennaista siitä, miksi seurakunta on olemassa ja mikä on sen varsinainen tehtävä.

Jeesus on saapunut lehtimajajuhlaan. Tämän syksyllä vietettävän kahdeksanpäiväisen sadonkorjuujuhlan uskonnollinen sisältö oli Israelin erämaavaelluksen muisteleminen. Myös silloin kansa asui tilapäisissä lehtimajoissa.

Lehtimajajuhlan seitsemänteen päivään kuului juhlallinen veden ammennus- ja vuodatusrituaali. Vettä kannettiin Siloan lammikosta ja kaadettiin alttarille toimitettuihin maljoihin. Päivän evankeliumiteksti sijoittuu joko tähän viimeiseen varsinaiseen juhlapäivään tai juhlien viimeiseen päivään, joka ilmeisesti oli puoliksi kotiinlähtöpäivä.

Kun juhlassa muisteltiin Israelin erämaavaellusta, oli vedellä hyvin keskeinen osa. Autiomaassa jano oli jatkuvana vieraana. Kansan historiaan kuului muun muassa kertomus siitä, kuinka Mooses iski sauvallaan kallioon ja sai veden virtaamaan sieltä. Jeesus viittaa juutalaiseen veden vuodatusseremoniaan verratessaan itseään elävään veteen ja kutsuessaan janoisia luokseen. ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’, niin kuin kirjoituksissa sanotaan.”

Jeesus osallistui kansan kanssa juhlintaan, hän piti lehtimajajuhlaa arvossa ja halusi kiittää taivaallista Isäänsä tämän hyvistä antimista, saadusta sadosta ja ihmisten työn siunaamisesta. Mutta silti hän asetti asioita uuteen arvojärjestykseen: uskonnolliset juhlat ovat arvokkaita, mutta todellinen apu, todellinen janon sammuttaminen, todellinen täyttymys ihmisen syvimpään kaipuuseen, on saatavissa häneltä itseltään.

Siiloan altaasta kannettu vesi kaadettiin alttarille ja valutettiin maahan, se ei voinut sammuttaa ihmisen janoa. Sen sijaan Jeesuksella on tarjota sellaista, jota ei mistään muualta saa. Hän tarjoaa elävää vettä.

Jo vanhan testamentin profeetat olivat satoja vuosia aikaisemmin ennustaneet, että tulee aika jolloin Jumala antaa elävän veden virrata ihmiskunnalle. Jesaja julisti: ”Minä annan vesien virrata janoavalle, purojen kuivaan maahan. Minä vuodatan henkeni lapsiisi. Te saatte riemuiten ammentaa vettä pelastuksen lähteestä.” Profeetta Sakarja puolestaan ennusti: ”Kerran tulee aika, jolloin yö on kirkas kuin päivä eikä ilta enää pimene. Silloin virtaavat Jerusalemista elämää antavat vedet. Sinä päivänä Daavidin suvulle puhkeaa lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta.” Ja Joel profetoi: ”Tuona päivänä kaikki Juudan purojen uomat ovat tulvillaan vettä ja Herran huoneesta kumpuaa lähde.”

Jeesus oli näiden lupausten täyttymys. Hän toi mukanaan elävän veden. Veden joka on vielä arvokkaampaa kuin se tavallinen vesi, jota juomme ja jota ilman emme tule toimeen.

Evankelista Johannes kertoo suorasanaisesti ja selkeästi, mitä tällä elävällä vedellä tarkoitetaan: Pyhää Henkeä. Samalla tavoin kuin elämä ei olisi mahdollista ilman vettä, hengellistä elämää ei ole ilman Pyhää Henkeä. Pyhän Hengen tehtävä on herättää meissä usko Jumalaan ja pitää se elävänä. Martti Luther opetti Vähässä katekismuksessaan toisen uskonkappaleen selityksessä näin: ”Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa. Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa. …”

Emme voi omin voimin edes uskoa Jeesukseen, saati pysyä ja kasvaa tässä uskossa. Se on Pyhän Hengen työtä. Pyhä Henki käyttää työssään armonvälineitä. Niitä ovat Jumalan sana ja sakramentit. Jumalan sana on Raamattu, luettu ja julistettu Jumalan sana. Sakramentteja ovat kaste ja ehtoollinen. Näiden kautta ja välityksellä Pyhä Henki on toiminut tässä seurakunnassa vuosisatojen ajan. Armonvälineitä käyttäen Hän toimii yhä keskellämme.

Pyhä Henki toimii siellä, missä sanaa puhtaasti julistetaan ja sakramentteja oikein jaetaan. Se paikka on kristillinen kirkko ja seurakunta. Tätä tehtävää varten Iitin seurakunta on perustettu ja tässä on sen tehtävä nyt ja tulevaisuudessa. Pyhä Henki pitää yllä yksittäisen kristityn uskoa, mutta sen lisäksi – kuten Luther toisen uskonkappaleen selityksessä kirjoitti – hän pitää myös kirkkoa elävänä.

Jos kristinusko olisi yksin ihmisten käsissä, kirkko Suomessa olisi kaatunut jo ajat sitten, mikäli sanoma Jeesuksesta olisi tänne asti edes tullutkaan. Jos evankeliumin sanoma olisi yksin ihmisten varassa, tuskin Iitin seurakuntaa olisi perustettu tai se ei viettäisi tänään 475-vuotisjuhliaan. Suurta Jumalan armoa on se, että Jumalan Pyhä Henki on toiminut tässä seurakunnassa liki viiden vuosisadan ajan, ja näillä seuduilla jo sitä ennen edeltäneissä seurakunnissa. Jumalan lahjaa on se, että Hän yhä toimii tässä seurakunnassa. Seurakunnan tulevaisuus on siksi turvallisissa käsissä, sillä Pyhä Henki on siellä, missä Jumalan sanaa julistetaan ja sakramentteja jaetaan. Kristillinen seurakunta säilyy täällä niin kauan kuin pidätte tästä huolta.

Hyvät seurakuntalaiset. En tiedä, onko Iitin seurakunnalla nimikkovirttä. Ellei ole, niin ehdottaisin sellaiseksi virttä numero 208. Se on Martti Lutherin kirjoittama vuonna 1539, siis samoihin aikoihin kuin Iitin seurakunta muodostettiin. Tätä Lutherin katekismusvirsiin kuuluvaa, Isä meidän –rukoukseen pohjautuvaa virttä on pidetty jopa hänen parhaimpana virtenään. Siinä kuvataan kristityn elämää syvällisesti ja kattavasti. Sen kolmas säkeistö kokoaa yhteen tämän Iitin seurakunnan juhlapäivän keskeisen sisällön:

Nyt tulkoon valtakuntasi

luoksemme nyt ja iäti

Henkesi meitä varjelkoon

ja lohduttakoon, auttakoon,

uskossa että säilymme

ja autuaina elämme.