Jeesus sanoo:    »Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa.    Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.» (Matt 5:13-16)

”Kristillisen rakkaudentoimen historia on kertomusta rakkauden taistelusta hätää vastaan. Taistelu ei lakkaa koskaan, sillä kaikkina aikoina on hätää, ja Jumalan kiitos, myös kaikkina aikoina rakkautta.” Nämä sanat löytyvät Armas Aarnion syksyllä 1942 Mikkelissä julkaisemasta kirjasta Kirkko ja sisälähetys. (Armas Aarnio, Kirkko ja sisälähetys. Mikkeli 1942, s 96. Sitaatti on G. Uhlhornin).

Taistelua hätää vastaan on tällä seudulla käyty niin kauan kuin kristillinen usko on täällä vaikuttanut. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyössä on taisteltu hätää vastaan nyt sata vuotta. Taistelu ei lakkaa koskaan, koska kaikkina aikoina on hätää ja, Jumalan kiitos, myös kaikkina aikoina on rakkautta, kuten tuomiorovasti Armas Aarnio toteaa.

Tämän uskonpuhdistuksen päivän evankeliumi tuo esille diakonian kaksi kärkeä. Kyse on siitä, mihin taistelun hätää vastaan tulee kohdistua.

Ensinnä Jeesus sanoo: ”Te olette maan suola.” Suola on tarkoitettu maistumaan ja maustamaan. Se on kuitenkin enemmän kuin makuaine. Jeesuksen aikana suola oli tarkoitettu ennen kaikkea estämään ruoan pilaantumista ja mätänemistä. Jeesuksen sanat ovat tehtäväksianto hänen seuraajilleen.Jeesuksen seuraajilla ei ole vähäpätöinen vastuu. Jeesus antaa tehtävän olla estämässä kaikenlaista tuhoavaa ja huonoon suuntaan vievää kehitystä, koski se sitten ihmissuhteita, moraalia, ympäristön tilaa, yhteiselämää taiyhteiskunnan rakenteita. Tässä on jokaisen kristityn vastuu. Tässä on myös diakonian profeetallinen tehtävä. Diakonia on suolana toimimista tämän maailman keskellä. Mitä se tarkoittaa? Suolana oleminen on sitä, mistä Jeesus on puhunut juuri ennen evankeliumitekstiämme: rehellisyyttä, puhdassydämisyyttä, oikeudenmukaisuutta, nöyryyttä ja Jumalan tahdon esillä pitämistä eri asioissa.

Diakonia ei ole hempeilyä tai tunteilua. Maan suolana se johtaa taisteluun ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta, niin omassa yhteiskunnassamme kuin kansainvälisestikin. Kovuus, kyynisyys, itsekkyys, armottomuus ja välinpitämättömyys ovat aikamme arvoja. Ihmisten perustoimeentulon ja ihmisoikeuksien toteutumista ei pidä jättää pelkän armeliaisuuden varaan. Sitä varten on oltava yhteiskunnan rakenteet, jotka takaavat köyhien, kärsivien ja ahdinkoon joutuvien oikeudet. Diakonian tehtävä on antaa ääni niille sisarillemme ja veljillemme jotka eivät muuten saa ääntään kuuluviin. Siksi vetoamme yhä uudelleen poliittisen ja taloudellisen vallan käyttäjiin: huolehtikaa, että heikot ja syrjäytyneet pääsevät oikeuksiinsa.

Toiseksi Jeesus sanoo: "Te olette maailman valo." Me olemme hänen valonsa kantajia, lähetettyinä kaikkialle maailmaan. Jeesus lähetti seuraajansa loistamaan ja valaisemaan hänen valollaan maailman pimeyttä.Jeesus puhui paljon valosta ja pimeydestä. Maailma on pimeä ja pimeyden vallassa, ellei hänen valonsa valaise maailmaa. Jeesuksen seuraajien valo, se valo, jonka Jeesus antaa, on tarkoitettu valaisemaan maailmaa.

Valona loistaminen on Jeesuksesta todistamista niin, että uskon liekki saa levitä sydämestä sydämeen. Valona loistaminen on todistamista Jeesuksen pelastavasta ristinkuolemasta ja hänen kuoleman voittavasta ylösnousemuksestaan. Filippiläiskirjeessä sanotaan: " Te loistatte siinä kuin tähdet taivaalla, kun pidätte esillä elämän sanaa." Jeesuksen valon loistaminen on myös elävää ja käytännöllistä todistusta Jumalan rakkaudesta. Diakonia on valona toimimista tämän maailman keskellä. Myötätunto, rakkaus ja solidaarisuus heijastuvat siitä rakkaudesta, jota olemme itse saaneet Jumalalta. Jokainen rakkauden teko on valon tuomista pimeyteen.

Perinteinen diakonian tehtävä on auttaa hädässä olevia, mutta aivan erityisesti niitä, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa ja joita ei muulla tavoin auteta. Se on valon tuomista hädän ja kärsimyksen pimeyteen. Vastuu tästä tehtävästä on jokaisella kristityllä. Diakonia ei näin ymmärrettynä ole työmuoto. Diakonia on seurakunnan ja sen jäsenten elämäntapa. Missä apua tarvitsevaa lähimmäistä autetaan, siellä valaisee Kristuksesta loistava rakkauden valo.

”Te olette maan suola.” ”Te olette maailman valo.” Jeesuksen tehtäväksianto seuraajilleen on selkeä. Mutta Jeesuksella on varoituksen sana omilleen. Jeesus varoittaa siitä, että suola voi menettää suolaisuutensa. Silloin suolalla ei tee enää mitään ja se voidaan heittää menemään. Suola ei itsessään voi menettää tehoansa, suola on suolaa. Mutta jos suola sekoittuu johonkin muuhun, se muuttuu käyttökelvottomaksi. Jeesus varoittaa sopeutumasta tähän maailmaan. Silloin menettää identiteettinsä, olemuksensa, makunsa. Kyse on vähitellen tapahtuvasta kehityksestä, jonka seurauksena kirkko omaksuusiinä määrin ympäröivän maailman arvoja ja asenteita, ettei kukaan enää huomaa sitä muista poikkeavaksi. Sama vaara koskee myös yksittäisiä kristittyjä. Silloin diakoniastakin tulee vain yhteiskunnan sosiaalityön jatke, ongelmien hyväntahtoinen laastaroija, äänetön yhtiömies, joka huolehtii markkinayhteiskunnan jäännösongelmista.

Jeesuksen viesti on: Valoa ei voi olla huomaamatta pimeässä. Samoin suolaamaton ruoka huomataan välittömästi. Valo ja suola erottuvat, valo näkyy ja suola maistuu. Jeesus haluaa sanoa, että usko ei ole vain yksityisasia,vaikka nykyään monesti näin sanotaan. Jeesuksen seuraaminen näkyy, kuuluu ja maistuu. Se maistuu suolana vaikuttamassa yhteiskunnan rakenteisiin ja hädän syihin. Se näkyy valona siellä, missä hädänalaista autetaan konkreettisina tekoina.

Hyvät seurakuntalaiset. ”Kristillisen rakkaudentoimen historia on kertomusta rakkauden taistelusta hätää vastaan. Taistelu ei lakkaa koskaan, sillä kaikkina aikoina on hätää, ja Jumalan kiitos, myös kaikkina aikoina rakkautta.” Tänään kiitämme niistä ihmisistä, jotka ovat sadan vuoden aikana toimineet Mikkelissä seurakunnan diakoniatyössä. He ovat toimineet suolana ja valona tällä paikkakunnalla. He ovat taistelleet hätää vastaan. Tänään meitä kutsutaan vuorollamme tähän taisteluun. Jeesus sanoo: ”Te olette maan suola.” ”Te olette maailman valo.”

Seppo Häkkinen