Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme." Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi, ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä. "Juudean Betlehemissä", he vastasivat, "sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa:- Sinä, Juudan Betlehem,et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista,sillä sinusta lähtee hallitsija,joka on kaitseva kansaani Israelia."Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. "Menkää sinne", hän sanoi, "ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin voisin tulla kumartamaan häntä." Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.(Matt. 2:1-12)

Loppiaisen evankeliumissa etsitään Jeesusta. Tietäjät halusivat löytää Jeesuksen kunnioittaakseen ja kumartaakseen häntä. Myös kuningas Herodes halusi löytää Jeesuksen. Hänellä vain oli toinen motiivi: hän halusi raivata Jeesuksen pois tieltään.

Tietäjistä tekstissä käytetään sanaa "magoi". He olivat maagikkoja, todennäköisesti tähdistäennustajia, tuon ajan tiedemiehiä, luonnontieteilijöitä. Astrologia ja astronomia oli pitkälle kehittynyt Babyloniassa, Eufratin ja Tigrisin rannoilla, nykyisen Irakin ja Iranin alueilla.

Tähden johtamina tietäjät olivat lähteneet matkaan etsimään vastasyntynyttä kuningasta. Kun tietäjät vihdoin löysivät perille, "heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja." Tietäjille Betlehem oli "suuren ilon" hetki. Se painoi aikansa viisaat polvilleen Jeesuksen edessä. Näin he tunnustivat, että heidän edessään oli joku vielä heitä paljon suurempi.

Kuningas Herodes on jäänyt historiaan hirmuhallitsijana. Herodes sai lisänimen Suuri, vaikka hänelle olisi sopinut paremmin jokin muu titteli; niin tehokkaasti hän vainoharhaisuudessaan murhautti monia, mukaan lukien useita perheenjäseniäänkin, kuten vaimonsa Mariamnen, sitten tämän äidin Alexandran, kolme poikaansa jne. Keisari Augustuksen kerrotaan sanoneen, että parempi olisi olla Herodeksen sika kuin hänen poikansa. Herodes oli juuri niin julma kuin Betlehemin lastensurma antaa ymmärtää. Hän määräsi surmattavaksi Betlehemissä ja sen lähistöllä kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat. Herodes ei nähnyt ketään eikä mitään itseään suurempaa. Hän ei kumartunut kenenkään edessä.

Tietäjät kysyivät ääneen, mistä löydämme Jeesuksen. Herodes hautoi mielessään, miten pääsisi hänestä eroon. Näin tapahtuu yhä edelleen. Monet etsivät Jeesusta, tietäen tai tietämättään. Toiset haluavat päästä hänestä kokonaan eroon. Tämä näkyy myös meidän maassamme. Yhtäältä henkinen ja hengellinen etsintä ovat kasvaneet ja elämänkatsomuksellinen pohdinta lisääntynyt. Toisaalta uskonto työnnetään mielellään marginaaliin. Jeesus halutaan pois päiväkodeista, kouluista ja muusta julkisesta elämästä. Hänet halutaan raivata pois.

Betlehemissä syntyneen pienen kuninkaan valta on vaarallista. Jeesuksen valta on vaarallista siksi, että se valloittaa ihmisen sisältäpäin. Se täyttää ihmisen syvimmän kaipuun. Se ottaa koko ihmisen sydämestä lähtien, tekee ihmisistä Jumalan palvelijoita niin sanoissa kuin teoissakin. Se tekee heistä valmiita vaikka uhraamaan itsensä rakkaudesta Kristukseen ja lähimmäiseen. Se saa ihmisen tietäjien tavoin kumartumaan niin kuin pyhän edessä kumarrutaan.

Jeesusta vastaan taisteleminen on epätoivoista, koska häntä on niin vaikea torjua ihmisten sydämistä. Missä tahansa hänet on yritetty raivata pois tai missä tahansa hänen kirkkoaan on vainottu, siellä on Kristus kuitenkin vallannut sydämiä entistä voimakkaammin, entistä suuremmalla vakuuttavuudella ja entistä laajemmalti. Kun evankeliumi Kristuksesta valloittaa sisältäpäin, se näkyy ja kuuluu ulospäin. Usko kantaa hedelmää.

Idän tietäjissä ja heidän lahjoissaan näemme, millaista hedelmää usko Jeesukseen synnyttää. Tietäjät eivät vain kumarra joulun lasta, he antavat hänelle kalliita lahjoja; parasta, mitä heillä on antaa. Näin kristillinen usko toimii. Se synnyttää rakkautta. Se avaa sydämen lähimmäiselle. Se antaa omastaan. Tällaiseen työhön meitä lapsi-, perhe- ja nuorisotyön ammattilaisia kutsutaan.

Jouluna ihmiseksi syntynyt Jumala ei ole elämän ulkopuolella, vaan sen sisällä. Hän on nyt siellä, missä heikkoa autetaan ja toivotonta rohkaistaan. Hän on siellä, missä työskennellään oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi, ja siellä, missä edistetään rauhaa ja hyväntahtoisuutta. Hän on siellä, missä armeliaisuus asetetaan itsekkyyden edelle. Hän on siellä, missä toimitaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin puolesta.

Loppiainen päättää kirkkovuodessa jouluajan, siirrymme juhlakaudesta arkeen. Samalla loppiainen on vielä joulun loppuhuipennus. Luukkaan tuttu jouluevankeliumi on lähikuva Betlehemistä ja juutalaisesta joulusta: Mariasta, Joosefista, Jeesus-lapsesta ja paimenista. Loppiaisena näkökulma laajenee. Matteus kertoo, kuinka seimen lapsen luo saapuvat itämaiden tietäjät, kaikkien kansojen edustajat.

Evankeliumin viesti on selvä. Jumala on syntynyt ihmiseksi kaikkia varten. Kristus ei ole vain pienen uskovaisten piirin omaisuutta. Hän on koko maailman Vapahtaja. Joulun lupaukset kuuluvat kaikille, myös sivullisina ja ulkopuolisina pidetyille. Jeesus on maailman Vapahtaja, jonka luokse jokainen saa tulla. Evankeliumin sanoma on, ettei ketään suljeta pois. Päinvastoin jokaista kutsutaan Jeesuksen luokse. Tämä kutsu koskee myös sinua, tänään tässä messussa.

Seppo Häkkinen