Piispan puheenvuoro lähetetty alueen lehdille 31.3.2011

Kenelle on kirkossa tilaa?

Helmikuussa piispainkokous antoi pastoraalisen ohjeen vapaamuotoisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan.

Kokouksen jälkeen sain postia. ”Te sokeat piispat, joista yksikään ei ole uskossa eikä taivaskelpoinen.”… ”Vääristätte tietoisesti Jumalan sanaa ja johdatte ihmisiä kanssanne kadotukseen”… ”Asemanne Suomen kirkossa on pelkkää röyhkeyttä.”

Eräät herätysliikkeet ja järjestöt tulkitsivat ohjetta vääristellen. Arvostelu oli kovaa ja armotonta. Missä on se rakkaudellisuus ja toisen kunnioittaminen, jotka kuuluvat olennaisena osana kristilliseen uskoon?

Viime viikolla muutamat kristilliset järjestöt toteuttivat Älä alistu! -mediakampanjan. Järjestäjien mukaan sen tavoitteena oli kannustaa nuoria etsimään kestäviä ratkaisuja elämän suuriin kysymyksiin Raamatusta yleisen mielipiteen sijasta.

Kampanja ja sen järjestäjät saivat postia. ”Kampanja on yksiselitteisesti hengellistä ja henkistä väkivaltaa.”… ”Kampanja on totalitäärinen.” … ”Oksettavaa touhua.”… ”On tämä niin posketon ja ihmisyyttä loukkaava.”

En pitänyt kampanjaa kaikilta osin onnistuneena. Seksuaalisuus on erityisen arka persoonallisuuden osa. Moni on haavoittanut itseään ja toisia juuri tällä elämänalueella. Siksi seksuaalisuuden käsittelyyn niin julkisuudessa kuin yksityisesti tarvitaan suurta herkkyyttä. Varsinkin lapset ja nuoret tarvitsevat kasvurauhaa. Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset eivät ole mustavalkoisia. Arvostan silti sitä, että nykyisenä yliseksualisoituneena aikana jotkut tahtovat pitää esillä Raamatun opettamia elämänarvoja.

En ymmärrä, miksi vuosikymmeniä hyvää työtä tehneiltä järjestöiltä haluttaisiin yhtäkkiä evätä taloudellinen tuki. Omassa hiippakunnassani näiden kirkon piirissä toimivien järjestöjen kannattajat ovat seurakuntien uskollisia vastuunkantajia. En tahdo karkottaa heitä seurakuntayhteydestä enkä mitätöidä heidän työtään.

Missä on se moniäänisyys ja suvaitsevaisuus, joita on viime aikoina niin paljon peräänkuulutettu?

Puolustan kirkkoa, jossa on tilaa eri tavalla ajatteleville ja uskoville. Kirkkomme tulevaisuuden haasteet ovat niin suuria, ettei meillä ole varaa toistemme solvaamiseen ja keskinäiseen riitelyyn. Kristillinen todistus ei ole vakuuttava, jos kirkko näyttäytyy eripuraiselta änkyröiden joukolta.

Viimeaikaisessa kinastelussa on suhteellisuudentaju hämärtynyt. Kirkon aarre on sanoma ylösnousseesta Kristuksesta, joka on syntisten ihmisten Vapahtaja. Tätä sanomaa julistamaan meidät on lähetetty.

Nyt olisi syytä kaivaa Raamattu esille ja lukea sieltä apostoli Paavalin neuvot Rooman seurakunnalle: ”Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.” (Room. 12:10)

Tällaiseen sovinnolliseen ja rakkaudelliseen moniäänisyyteen ja toistemme kunnioittamiseen kutsun kirkkomme jäseniä.

Seppo Häkkinen

Mikkelin hiippakunnan piispa