Papit lukemaan Raamattua

Kysyn usein pappisvihkimystä pyytäneiltä teologian maistereilta, miten he hoitavat hengellistä elämäänsä. Useimmat kertovat rukoilevansa ja ilahduttavan monet sanovat käyvänsä säännöllisesti jumalanpalveluksissa. Mutta harvat lukevat säännöllisesti Raamattua.

Havaintoni on yhdenmukainen viimeksi papeille tehdyn kyselyn tulosten kanssa. Vuoden takaisen Akavan kirkollisten ammattiliittojen jäsenkyselyn mukaan nuoret papit eivät pidä Raamatun lukemista ollenkaan yhtä tärkeänä kuin vanhemmat kollegansa.

Alle 35-vuotiaista papeista joka kolmas luki Raamattua useamman kerran viikossa, vanhimman ikäryhmän papeista yli kaksi kolmasosaa. Papit olivat kyllä kaikissa ikäryhmissä selvästi muuta väestöä aktiivisempia raamatunlukijoita, mutta papeilla eri ikäryhmissä olevat erot olivat suhteellisesti suuremmat kuin koko väestön keskuudessa.

Suomalaisten raamatunlukeminen on vähentynyt viime vuosien aikana. Pappien kohdalla tämä muutos on ollut voimakkaampi kuin suomalaisten keskuudessa yleensä.

Kehitys on huolestuttava. Raamattu on kirkon peruskirja ja opetuksen lähtökohta. Papin virka on opetusvirka. Tämän vuoksi kirkon elämälle on elintärkeää, että papisto pitää jatkuvaa Raamattuun perehtymistä arvossa. Aihepiiristä väitellyt teologian tohtori Risto Leppänen onkin todennut, että kysymys pappien raamattusuhteesta koskee kirkon ja kristillisen identiteetin ydintä.

Raamattu on keskeinen osa papin ydinosaamista. Siihen kuuluu sekä Raamatun tutkiminen teologian antamia välineitä käyttäen että Jumalan sanan tutkisteleminen rukoillen ja mietiskellen. Suhde Jumalaan on papille sekä voiman lähde että julistuksen uskottavuuden edellytys. Siksi hänen on huolehdittava hengellisen elämän hoitamisesta.

Edellä mainitsemani jäsenkysely paljasti, että seurakuntapappi käyttää viikossa hallinnollisiin tehtäviin sekä työyhteisön sisäisiin kokouksiin, neuvotteluihin ja suunnittelupalavereihin reilut kymmenen tuntia. Neljä vuotta sitten tehtyyn kyselyyn verrattuna näihin käytetty aika on lisääntynyt.

Mitä mahtaisi kirkossamme tapahtua, jos muutama kokous ja palaveri jätettäisiin seurakunnassa pitämättä ja sinä aikana luettaisiin Raamattua?

Seppo Häkkinen