Kutsu yhteyteen

Muutama viikkoa sitten luterilaisen kirkon piispat julkaisivat kuusi teesiä kirkon yhteydestä. Niiden tavoite käy selväksi otsikosta ”Kutsu yhteyteen”. Teesit lyhyine selostuksineen ovat luettavissa esimerkiksi internetissä.

Teesien taustalla oli kirkolliskokouksen edustaja-aloite, jossa nähtiin tarve syventää ymmärrystä eri tavoin ajattelevien kesken. Kirkolliskokous antoi piispainkokouksen tehtäväksi edistää kirkon sisäistä yhteyttä.

Piispoina kutsumme teeseillä kirkon jäseniä mukaan keskusteluun ja vahvistamaan kristittyjen yhteyttä. Erityisesti teesit korostavat erilaisuutta sallivaa yhteistä keskustelua ja ristiriitojen kestämistä kirkon sisällä.”Yhteyden uhkana eivät ole erimielisyydet vaan kyvyttömyytemme tulla niiden kanssa toimeen.” Erilaisuutta ja erilaisia näkemyksiä ei tarvitse pelätä. ”Yhteys, joka ei kunnioita erilaisuutta, tukahduttaa. Erilaisuus, joka ei kunnioita yhteyttä, hajottaa.”

* * *

Piispan tehtävään kuuluu kirkon ykseyden vaaliminen. Osana tätä tehtävää olemme halunneet rohkaista kaikkia seurakuntalaisia etsimään yhteyttä keskenään. Kuten arkkipiispa ilmaisi, kannustamme sellaiseen seurakuntana elämiseen, josta seurakunnan kaikki jäsenet voivat olla ja tuntea olevansa osallisia. Yhteyden vaaliminen ja vahvistaminen on sitä, että kukaan ei jää sivuun ja katveeseen.

Samalla kannamme huolta siitä, että niin kirkossa kuin koko yhteiskunnassa äänenpainot ovat jyrkentyneet. Erityisesti sosiaalisessa mediassa keskustelu on usein kaikkea muuta kuin toista kunnioittavaa ja yhteyttä rakentavaa. ”Yhteyttä rakennettaessa tarvitsemme luottamusta.”

”Tarvitsemme ymmärrystä siitä, miten kohtelemme toisiamme oikein silloin, kun olemme erimielisiä. Arjen valintamme osoittavat, olemmeko me erilaiset saman kirkon jäsenet yhdessä armon ja totuuden asialla.”

* * *

Ykseysteesit ovat saaneet myös kritiikkiä. Niitä on arvosteltu liian ympäripyöreiksi ja latteiksi. Konkretiaa olisi pitänyt olla enemmän. Teologisesti ne jäävät liian kevyiksi, joidenkin arvioiden mukaan ne ovat jopa lepsua ja pelkurimaista puhetta.

Kritiikki on paikallaan ja osuu monilta osin oikeaan. Samalla se kertoo juuri siitä, kuinka helppoa on kannustamisen sijasta arvostella. On helpompi repiä kuin rakentaa yhteyttä. Ennen kaikkea kyse on siitä, että ”yhteys edellyttää tosiasioiden tunnustamista ja tahtoa dialogiin.”

”Kristittynä eläminen merkitsee sen kyselemistä, miten Jumala haluaa meidän tässä ajassa ja omalla paikallamme toteuttavan tahtoaan. Siksi tärkeintä kristityn elämässä ei ole olla oikeassa vaan luottaa Jumalaan, joka on ajatuksiamme ja mielikuviamme suurempi.”