Jeesus – ihminen ja Jumala

Jeesus Kristus meille nyt neitseestä on syntynyt.

Ihmiseksi Jumala tuli tänne taivaasta.

Vanhin jouluvirsistämme on 300-luvun lopulla kirjoitettu virsi 16. Milanon piispa Aurelius Ambrosius puki siinä sanoiksi suuren salaisuuden: Jumala tuli ihmiseksi. Kristus, joulun Herra, on samalla kertaa Jumala ja ihminen.

Jo varhain kirkossa oli puolustettava tätä salaisuutta. Oli niitä, jotka opettivat Jeesuksen olevan ainoastaan Jumala. Toisaalta oli niitä, joiden mukaan Maria synnytti vain ihmisen.

Kansa kaiken maailman näkee ihmeet Jumalan:

Sana tuli lihaksi, tänne ihmislapseksi.

Uskontunnustuksen lause ”sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta” tuo ilmi Jeesuksen jumaluuden ja ihmisyyden. Pyhä Henki osoittaa Kristuksen jumaluuden ja Maria Jeesuksen ihmisyyden. Tämä on kirkon usko ja siihen uskontunnustuksessa tunnustaudumme.

Ihmeen mahduttaminen nykyiseen maailmankuvaamme voi tuntua vaikealta tai mahdottomalta. Kuitenkin menneiden vuosisatojen kristittyjen kanssa voimme lausua uskontunnustuksessa myös neitseestäsyntymisen kohdan. Se ei ole älyllistä epärehellisyyttä. Se on muistutus siitä, että uskon totuudet ovat usein paradokseja ja ymmärryksen ylittäviä.

Ilo, rauha mukanaan saapunut on päälle maan

Jumala ja ihminen, auttajamme armoinen.

Joulun ihme ei avaudu inhimilliselle järjelle. Jumalan ihmeistä ei pidä sanoa liian paljon. Siksi Katekismuskin kuvaa hyvin niukasti: ”Järjelle ymmärrettävällä tavalla on mahdotonta selittää, miten Jumala tuli ihmiseksi. Jumalan kätkeytyminen vähäiseen ja arkiseen on käsittämätön ihme, jonka vain usko voi nähdä ja ymmärtää.”

Kaikukoon Milanon piispan jouluvirsi tänäkin jouluna. Vanhat sanat kertovat, kuka ja millainen on jouluna ihmiseksi syntynyt Jumala. Vain se, joka on täysin ihminen, voi jakaa elämämme ilon ja kivun – ja vain se, joka on täysin Jumala, voi tuoda meille pelastuksen.

Jouluna 2010

Seppo Häkkinen

Mikkelin hiippakunnan piispa