Köyhä joulun lapsi

Joulun alla osallistuin lapsiköyhyyttä käsittelevään seminaariin. Matkalla kokouspaikalle mietin, miksi ihmeessä tällainen kokous järjestetään juuri ennen joulua. Kokouksen järjestivät Suomen ja Ruotsin luterilaiset kirkot. Luulisi niissä tiedettävän, että ajankohta on kovin kiireinen.

Sitten hoksasin. Ajankohta lapsiköyhyysseminaariin oli itse asiassa erityisen sopiva. Joulun keskuksessa on lapsi. Se on vahva viesti lapsuuden arvosta ja suojelemisesta.

Mieleeni nousivat Nobel-runoilija Gabriela Mistralin sanat: ”Monet asiat, joita tarvitsemme, voivat odottaa, lapsi ei voi. Hänen ruumiinsa ja aistinsa kehittyvät koko ajan. Hänelle emme voi sanoa 'huomenna'. Hänen nimensä on tänään."

* * *

Euroopassa yli 20 miljoonaa lasta on vaarassa joutua köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen uhreiksi. Suomessa elää yli 150 000 alle 18-vuotiasta lasta köyhissä perheissä.

Samaan aikaan kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, lapsiperheiden köyhyys on moninkertaistunut.Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä lähtien nopeasti.

Köyhyydessä kasvavien lasten persoonallinen kehitys ja mahdollisuus hyvän elämän alkuun vaarantuvat. Lapsiperheen köyhyys muodostaa riskin lapsen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Se johtaa usein huonompiin koulusuorituksiin sekä heikompiin mahdollisuuksiin hakeutua koulutukseen.

Lapsiköyhyys lisää riskiä joutua nuorena rikollisille teille. Se vaikeuttaa myös työn saamista aikuisena ja oman paikan löytämistä yhteiskunnassa. Köyhissä talouksissa kasvaneet lapset ovat vaarassa joutua koko elämän kestävään köyhyysloukkuun, joka voi siirtyä edelleen seuraavalle sukupolvelle.

* * *

Joulun lapsi syntyi köyhyyteen. Joulunakaan emme saa sulkea silmiämme siltä todellisuudelta, jonka keskellä miljoonat köyhät lapset elävät.

Yhteiskunnan tilaa pitäisi aina arvioida heikoimmassa asemassa olevan näkökulmasta. Tämä ohjaa kiinnittämään erityistä huomiota lapsiin ja heidän kasvunsa edellytyksiin.

Kristillisen uskon pohjalta tämä on luovuttamaton lähtökohta. Jeesus asetti nimenomaan lapsen esikuvaksi ja arviointikriteeriksi.

Jouluna keskuksena on pieni lapsi. Tärkeää on, että muistamme hänen hyvinvointinsa myös joulun jälkeen. Sen mukaan meitä aikuisia arvioidaan. Joulun sanoma johtaa toimimaan lapsen hyväksi, lähellä ja kaukana.

Seppo Häkkinen