Ensimmäisenä helluntaina tapahtui ihme. Kansoja erottava kielimuuri murtui. Eri puolilta maailmaa kokoontuneet ihmiset saivat Jerusalemissa kuulla julistusta Jumalan suurista teoista omalla kielellään. (Apt. 2:1-13)

 

Suomeen muuttaa vuosittain keskimäärin 29 000 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia on Suomessa noin 180 000 ja määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Kasvu on ollut erittäin nopeaa. Vieraskielisten määrä on kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Myös eri uskontojen vaikutus Suomessa on lisääntynyt. Kaksi kolmasosaa maahanmuuttajista on kristittyjä.

 

Suomi on kansainvälisesti verrattuna edelleen uskonnollisesti hyvin yhtenäinen maa. Kuitenkin Suomi on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut lähtevän siirtolaisuuden maasta maahanmuuttomaaksi. Samalla monikulttuurisuus on lisääntynyt.

 

Maahanmuuttajien sopeutumis-, identiteetti- ja koulutuskysymykset ovat tulleet osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Suhtautuminen maahanmuuttajiin on herättänyt voimakkaita ja ristiriitaisia mielipiteitä.

 

Millä tavoin helluntain sanoma liittyy suhtautumiseemme maahanmuuttajiin?

 

Helluntain viestinä on, että kristinusko on kaikkia kansoja ja kansallisuuksia varten. Jokainen sai kuulla evankeliumia omalla kielellään. Helluntai on myös lähetyksen juhla.

Toiseksi helluntain sanoma viestii oman uskonnon merkityksestä. Uskonto ja sen harjoittaminen luo pohjaa kotoutumiselle. Uskonto nähdään usein osana ongelmaa sen sijaan, että se nähtäisiin osana ongelman ratkaisua. Tämä koskee myös maahanmuuttokysymystä.

Eri uskontoja on käytetty viholliskuvien rakentamiseen. Syntyy asetelma ”me ja ne toiset”. Ne toiset eivät kuulu meihin. He ovat toisuskoisia ja siksi epäilyttäviä. Näin uskonnosta tulee osa ongelmaa. Tilanne voisi olla kuitenkin päinvastainen.

Jeesus antoi mallin toisen ihmisten kohtelemisesta, oli hän sitten tuttu tai tuntematon, suomalainen tai maahanmuuttaja.

 

Jeesuksen malli on kultainen sääntö. ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12) Suhtautumisessa maahanmuuttajiin on käytettävä oikeaa tietoa, tervettä harkintaa, maalaisjärkeä ja sydäntä, joka on avoin vieraalle ja ennen kaikkea toisen hädälle. Kyse on vieraanvaraisuudesta, ystävyyden ja luottamuksen rakentamisesta.

Uskontojen välinen dialogi auttaa tuntemaan toisten uskontojen opinkäsityksiä ja perinteitä. Sitä kautta on mahdollista lisätä toisten vakaumuksen ymmärtämistä ja keskinäistä kunnioittamista.

Suomessa uskontojen välinen dialogi on vahvistunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Uskontojen johtajat tapaavat toisensa säännöllisesti. Uskontodialogia tulisi vahvistaa myös paikallistasolla.

Myös yhteiskunnan antama uskontokasvatus on merkittävää. Suomalaisen päivähoidon ja perusopetuksen uskonnonopetus on kansainvälisestikin korkeatasoista ja esimerkiksi kelpaavaa. Se ohjaa oman kulttuurin ja uskonnon tuntemukseen, joka on pohja eri tavalla ajattelevien ja uskovien kunnioittamiseen. Se tarjoaa tietoa myös eri kulttuureista ja uskonnoista.

Ensimmäisen helluntain kieli-ihme hämmästytti ja herätti huomiota Jerusalemin kaupungissa. Usko näkyi julkisessa elämässä. Uskontoa ei tänäänkään pidä työntää piiloon marginaaliin, vaan ottaa se muiden elämänalueiden ohella todesta ja antaa sille tilaa. Positiivinen uskonnonvapaus merkitsee yhteiskunnan turvallisuuden vahvistamista.

  

Seppo Häkkinen

Mikkelin hiippakunnan piispa